Suomi vie ja Ruotsi seuraa tänä keväänä

Puolustusyhteistyö on tiivistä ja onnistunutta, mutta se ei riitä Venäjän uhkaa vastaan.

15.4. 6:00

Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. Tämä vuosikymmeniä toistunut kaava ei pädekään tänä keväänä, kun maat valmistautuvat historialliseen käännekohtaan parantaakseen turvallisuuttaan.

Nato-jäsenyydessä marssijärjestys on nyt se, että Suomi vie ja Ruotsi seuraa, toivottavasti. Suomi ja Ruotsi ovat käyneet turvallisuuspoliittista vuoropuhelua koko kevään ajan. Ruotsi on eittämättä tärkein kumppani puolustusyhteistyössä. Se on ollut tiivistä ja onnistunutta kaikissa puolustushaaroissa.

Edes Suomen hävittäjäkauppa Yhdysvalloista ei aiheuttanut maiden suhteisiin sellaista säröä, josta pitäisi olla huolissaan, vaikkakin Suomen päätös harmitti ruotsalaisia. Ruotsilla oli kisassa mukana Gripen-hävittäjä. Suomi valitsi itselleen koneen, joka sopii tarpeisiimme parhaiten. Tässä vaiheessa Suomen ajoitusta voidaan pitää erittäin onnistuneena. Kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan, asemarkkinoilla alkoi tapahtua.

On myös esitetty arvioita, joiden mukaan ruotsalaishävittäjän ostamisella ei olisi ollut mitään merkitystä, ellei Suomella ja Ruotsilla olisi kiinteää puolustusliittoa. Nyt tätä liittoa on taas väläytelty, mutta vain harva sille lämpenee. Liitto ei takaisi turvatakuita Suomelle. Sellaiset sekä Suomi että Ruotsi saisivat vain Natosta.

Ruotsi on selkeästi hämmästynyt siitä vauhdista, jolla Suomea nyt viedään Natoon. Kysymys on ruotsalaisille hankalampi kahdesta syystä. Suomi on aktiivisempi, koska meillä on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Toinen syy löytyy perinteistä. Ruotsi on ollut liittoutumattomana viimeiset pari sataa vuotta. Heille on korkeampi kynnys luopua tästä statuksesta kuin suomalaisilla.

Ruotsissa pääministeripuolue on sosiaalidemokraatit niin kuin meilläkin. He ovat naapurissa suhtautuneet aiemmin kielteisesti jäsenyyteen, mutta nyt keskustelu on virinnyt myönteisemmäksi. Pitää muistaa, että liikkeet ovat olleet nopeita Suomessa. Vielä tammikuussa pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, ettei pidä todennäköisenä sitä, että Suomi hakisi jäsenyyttä tämän vaalikauden aikana.

Vaikka Ruotsi onkin saanut olla turvassa Suomen selän takana, on tilanne merialueilla toinen. Esimakua naapurin pontevasta reagoinnista saatiin, kun Ruotsi lisäsi valmiuttaan Gotlannissa Venäjän lisääntyneen liikehdinnän takia. Suomen ja Ruotsin on pystyttävä suojaamaan koskemattomuutensa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Tarvitaanko tämän tehtävän täyttämiseen apua? Nykytilanteessa, kyllä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut