Hoitajat ottavat palkkalupauksista pitkään mittaa

Hyvinvointialueet nostavat sote-kustannuksia eikä tuottavuuden nousua näy.

5.4. 6:00

Kaksi vuotta sitten Suomessa pelättiin uutta ja outoa virusta. Koronaviruksen pelko eristi ikäihmiset, sulki Uudenmaan ja pakotti Tehyn perumaan lakkosuunnitelmansa. Sen jälkeen julkinen talous on joutunut velkavetoiseen tekohengitykseen pandemian pitkityttyä ja Suomen saatua ensimaistiaiset Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista.

Silti Tehy ja Super eivät enää empineet. Kaksiviikkoiseen lakkoon meni perjantaina 25 000 hoitajaa 6 sairaanhoitopiirissä, myös Pirkanmaalla. Jatkoa seuraa pääsiäisenä, jolloin lakkoon on menossa 40 000 hoitajaa 13 sairaanhoitopiirissä. Lakosta uhkaa tulla pitkä, sillä Tehy maksaa 140 euron päivittäistä lakkoavustusta.

Hoitajajärjestöt olivat kuulleet aluevaalien alla poliitikoilta riittävän monta löperöä palkkalupausta. Ongelma on se, että pelkällä myötätunnolla ei makseta mitään. Valtion menokehykset paukkuvat muutenkin, julkinen velka kasvaa ja yksityinen sektori kituuttaa sodan seurausten takia.

Hoitajat vaativat lähes kolminkertaisia korotuksia yksityisten alojen kahden prosentin korotuksiin nähden. He haluavat korjata palkkojen jälkeenjääneisyyttä ohjelmalla, joka toisi vuosittain 3,6 prosenttia. Tämä nostaisi hoitajien ja kätilöiden noin 3 100 euron kokonaispalkkaa noin 500 euroa viidessä vuodessa. Lähihoitajille ja lastenhoitajille korotusta tulisi palkkaohjelmalla vuosittain 80–90 euroa kuukaudessa. Näiden päälle tulisivat yleiset palkankorotukset.

Työnantajan kannalta vaatimukset ovat liian kalliita. Kuntatyönantajien mukaan pelkän sote-alan hintalappu olisi 320 lisämiljoonaa joka vuosi viiden vuoden ajan. Vaatimukset voisivat levitä muillekin julkisille aloille.

Hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna. Sekin tuo lisämenoa, sillä sosiaali- ja terveystoimen palkat pitää harmonisoida alueittain. Joidenkin henkilöstöryhmien kuukausipalkoissa voi olla jopa 500–700 euron eroja. Satojen miljoonien lisäkulu voi uhata jopa palveluita, jos palkat pitää hinata haitarin yläpään mukaisiksi, kuten työtuomioistuin on Kainuun sote-kuntayhtymää koskevassa päätöksessä linjannut.

Hoitajien mitta tuli täyteen, mutta sote-sektori ei näytä kykenevän ainakaan hyvinvointialueiden aloittaessa sellaiseen tuottavuuden nostoon, joka parantaisi palkanmaksukykyä. Menot päinvastoin kasvavat. Siitä ei voi syyllistää hoitajia.

Työvoimapulasta kärsivän sote-alan työntekijöiden kuormitus on ollut kovaa: työpaikat elävät kaaoksessa, jossa yritetään selvitä päivästä toiseen. Lähijohtamiseen ei ole aikaa. Sairauspoissaoloja on paljon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut