Se oli loistava idea, miksei se onnistunut?

Miksi loistava idea menee pieleen, kun sitä yrittää skaalata? Miksei huolellinen kokeileminen ja tutkiminen auttanutkaan mitään?

3.4. 7:20

Oletko joskus osallistunut pilottiohjelmaan tai vetänyt sellaista? Onnistuiko kokeilu ja mitä tapahtui, kun toimintamalli otettiin laajasti käyttöön?

Kokeilemisen kulttuuri alkaa olla tuttua sekä yksityisissä että julkisissa organisaatioissa. Kun halutaan kasvaa tai poistaa ongelma, kokeillaan ensin vähän. Aluksi tehdään tutkimus ja muodostetaan hypoteesi, sitten organisoidaan kokeilu ja mitataan sen tulokset. Jos tulokset ovat hyviä, toimintatapa otetaan laajasti käyttöön eli skaalataan. Hyvin usein skaalaaminen menee kuitenkin täydellisesti pieleen. Lupaavat tulokset eivät toteudukaan, kun kaikki ovat mukana. Miksi?

Skaalaamisen epäonnistumista pohtii Chicagon yliopiston professori, ekonomisti John List. List on toiminut urallaan myös kuluttajaliiketoiminnassa kuten kyytipalveluissa Uber ja Lyft. Alkuvuonna ilmestyneessä kirjassaan The Voltage Effect List luettelee onnistumisen edellytyksiä: Eliminoi väärät positiiviset tulokset. Ota selvää, johtuuko ravintolasi menestys keittiömestarista vai raaka-aineista: huippukokki ei skaalaudu, raaka-aineet kyllä. Myös kannustimet täytyy voida monistaa. Onko kokeilulla laajoja vaikutuksia, jotka ei voi tutkia testaamalla: perustulokokeilu kertoo kokeiluun osallistuneiden tuloksista, mutta mitä tapahtuu, jos jonkin alueen työvoimasta perustulon piirissä on 50 tai 70 prosenttia?

Kun yritys kokeilee, kenet henkilökunnastaan se poimii testaamaan uutta toimintatapaa ja valitsemaan siihen tarvittavaa ohjelmistoa? Todennäköisesti vapaaehtoisimmat, motivoituneimmat, nopeimmin uusia ohjelmistoja oppivat ja yhteistyökykyisimmät. Tällainen porukka on tarmoa täynnä, nauttii väljästä rahoituksesta, tuntee tekevänsä uutta, tärkeää ja erityistä. Silloin on helpompi ajatella, että kokeiltava malli on loistava. ”Teimme testiryhmässä kolmeen pekkaan koko osaston työt.”

Johtoryhmä vakuuttuu pilottiryhmän hyvistä tuloksista ja päättää investoida uuteen toimintamalliin. Rahaa kuluu, mutta tuottavuus ei värähdäkään. Mitä ihmettä?

Rohkaisevat tulokset olivatkin kokonaan huippuryhmän koostumuksen ja korkean innostuksen ansiota. Tosielämässä uutta toimintamallia toteuttaa tuhat keskimäärin keskimääräistä työntekijää, joita asia kiinnostaa keskiverrosti. Jos pilotti tehtiin myös asiakkailla, heihin saattoi päteä sama harha: tuotteen uutta ominaisuutta valikoituivat kokeilemaan juuri ne, joita se kiinnosti valmiiksi.

Kirjoittaja on Aamulehden vastaava päätoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut