Työpaikkoja olisi tarjolla runsaasti, mutta onko työntekijällä varaa työmatkoihin?

Tiistaina julkaistut työllisyyskatsaukset antavat aihetta iloon. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli helmikuussa 21,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä laski vuodentakaisesta peräti 52 prosenttia. Samanlainen myönteinen kehitys koskee koko valtakunnan työllisyyslukuja.

Pirkanmaan työttömyysaste, 9,3 prosenttia, on koko maan kolmanneksi matalin. Työttömien määrä on nyt samaa tasoa kuin vuoden 2019 helmikuussa. Pandemian aiheuttamat lomautukset ja työttömyys olivat pääasiassa väliaikainen ilmiö.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Pirkanmaan te-toimistoon helmikuussa lähes 15 000 kappaletta, eli yli 6 300 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoimasta on kova pula, mutta työttömistä ei usein löydy sopivaa tekijää.

Lue lisää: Hyviä uutisia: Pirkanmaan työllisyystilanne jatkuu hyvin myönteisenä – ”Merkille pantavaa alle 20-vuotiaiden tilanne”

Hyvä esimerkki Etelä-Pirkanmaalta: Urjalan Makeistukku olisi valmis palkkaamaan heti lisää työntekijöitä (AL 22.3.2022). Vaikka kunnan työttömyysprosentti (11,8) on maakunnan korkeimpia, ei yritys ole saanut työntekijöitä raskaaseen varasto- ja myymälätyöhön. Nyt ajatuksena on Ukrainasta tulleiden pakolaisten työllistäminen.

Lue lisää: Tässä pirkanmaalaisessa varastossa on ällistyttävä määrä karkkeja ja miljoonabisnes – Uusia työntekijöitä ei kuitenkaan löydy, ja yksi syy on bensan hinta

Makeistukun mukaan kauempana asuvien työllistymistä Urjalaan hankaloittaa polttoaineen raju hinnannousu. Työpaikka ei välttämättä houkuta, jos palkasta merkittävä osa menee työmatkakuluihin.

Nokian Siurossa toimiva Purso on keksinyt ongelmaan yhden ratkaisun: yritys maksaa työntekijöilleen ylimääräisen korvauksen kattamaan nousseita työmatkakuluja (AL 23.3.2022).

Myös valtion on harkittava työmatkojen tukemista nykyistä paremmin. Työmatkakuluja voi vähentää verotuksessa, mutta 750 euron omavastuu on suuri ja vähennyksen kriteerit tiukat.

Ukrainan sota muutti hetkessä talouden näkymät sumeiksi. Todennäköisesti sodan vaikutukset työllisyyteen ovat maltillisia, mutta työvoiman kysyntä voi hieman laskea.

Esimerkiksi vienti supistuu. Suomen vienti Venäjälle on romahtanut. Inflaatio vähentää kulutusta, kun hinnat nousevat enemmän kuin palkat. Energian ja raaka-aineiden raju hinnannousu vaikuttaa väkisinkin tuotantoon ja logistiikkaan.

Tämä kaikki huomioiden on helpottavaa, että työllisyystilanne on nyt valmiiksi hyvällä tolalla, kun talouden kasvu väkisinkin hidastuu. Koronarajoitusten poistuminen on myös talouden näkökulmasta iso helpotus. Avoimia työpaikkoja on niin paljon, että työvoimasta on pulaa tulevaisuudessakin.