Suomen valtionjohdolta tarvitaan nyt poikkeuksellista johtajuutta

Niinistön ja Bidenin pikavauhtia järjestynyt tapaaminen on osoitus siitä, että välit länteen ovat avoimet.

5.3. 16:28

Suomen yhteiseloa Venäjän naapurissa on vuosikymmenet leimannut varovaisuus. On tunnistettu, että yli 1 300 kilometrin mittainen itäraja on vallitseva olotila. Kylmän sodan ajoista alkaen Suomi on kuitenkin rauhallisesti, mutta varmasti osoittanut, että olemme tiivis osa läntistä yhteisöä ja rooli on ollut tiivistymään päin. Siitä hyvä esimerkki on perjantainen tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin tapaaminen.

Tapaamisen yksi tärkeimmistä puolista oli, että se järjestettiin. Uutiskuvat Washingtonista kertovat enemmän kuin sen perinteiset tuhat sanaa. Tietenkään kuvat eivät pahan paikan tullen lämmitä, mutta vaikuttaa siltä, että konkreettisiakin asioita on lupa odottaa.

Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on romuttanut suomalaisten turvallisuuden tunteen laajasti. Ei siis ole ihme, että kansalaismielipide mahdollisesta puolustusliitto Naton jäsenyydestä on muuttunut nopeasti. Nato-keskustelu on vilkastunut kertaheitolla myös Ruotsissa.

Aamulehti kertoo sunnuntain (5.3.) laajassa artikkelissa (Uutiset A6-8) siitä, mitä mahdollinen Nato-jäsenyys Suomelta vaatisi ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla. Esimerkiksi Suomen puolustusbudjetti on jo nyt Naton vaatimusten tasolla ja puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi lauantaina Ylen ykkösaamussa, että aikoo esittää Puolustusvoimille lisärahoitusta seuraavaan lisätalousarvioon. Ylipäätään Nato-kriteerien täyttymisessä Suomella ei pitäisi olla ongelmia. Sama viesti vahvistui Niinistön Washingtonin-vierailulla. Nato-ovi on auki.

Nato on tullut Suomelle tutuksi laajan yhteistyön kautta. Suomi on ollut Naton kumppanimaa jo vuodesta 1994 ja osallistuu jo nyt vuosittain Naton järjestämiin sotaharjoituksiin. Tosin täysivaltaisena jäsenmaana harjoitusten määrä kasvaisi jonkin verran.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Nato on jo useammassakin yhteydessä nostanut Suomen ja Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä esiin. Viimeksi perjantaina pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmoitti Naton tiivistävän yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa entisestään. Stoltenbergin mukaan Suomi ja Ruotsi osallistuvat nyt kaikkiin Naton konsultaatioihin Ukrainan kriisiin liittyen. Se kertoo luottamuksesta.

Mutta mitä pitäisi tapahtua, jos Suomi haluaisi täyden jäsenyyden? Keskeisiä päätöksentekijöitä puolustusyhteistyökysymyksissä ovat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Päätösten pitää olla tarkoin harkittuja, sellaisia, joiden kanssa voidaan elää myös pidemmällä tulevaisuudessa.

Kiristyneessä tilanteessa kyky tehdä päätöksiä – joskus vaikeitakin – korostuu. Suomen johto on nyt joutunut tilanteeseen, jota kukaan ei ole toivonut ja harva osasi edes odottaa.

On siis selvää, että Suomen johdolta vaaditaan nyt poikkeuksellista johtajuutta. Vaikka Eurooppa ja laajemmin suuri osa maailmankin valtioista on laajana rintamana Ukrainan puolella, kukaan ei tee päätöksiä suomalaisten puolesta. Tilannekuva on muodostettava itse ja sen pohjalta toimittava.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut