Tampereen yliopiston maanantaina aloittaneella uudella hallituksella on edessään kiinnostava vuosi. Koronapandemia kurittaa yhteisöä jo kolmatta vuotta. Joulukuussa loppuun viety yt-prosessi yliopiston tukitoimintojen väenvähennyksestä sekä päätös yliopiston tilanvähennyksistä ovat tuoreessa muistissa. Yliopiston hallituksen pitää mahdollisimman nopeasti päättää tavoitteista, joiden ajamiseen se erityisesti keskittyy.
Hallituksen uusi puheenjohtaja, vuorineuvos Jorma Eloranta, alkaa ensi viikosta lähtien keskustella yliopiston toimivan johdon ja myös ylioppilaskunnan edustajien kanssa, jotta tilannekuva Tampereen yliopistosta tarkentuisi.
Elorannan johtamalta hallitukselta on lupa odottaa paljon. Elorannalla on vuosikymmenten kokemus niin hallitustyöskentelystä kuin toimitusjohtajuuksista useissa suuryrityksissä, joten kokemuksen puutteesta häntä ei ainakaan pääse syyttämään.
Aamulehden haastattelussa (7.1.) Eloranta painotti hallituksen avointa ja arvostavaa toimintaa. Arvostus on sitä, että asioista puhutaan avoimesti ja toista osapuolta kunnioittaen. Tämä ei Elorannan mukaan tarkoita pelkkää myötäkarvaan silittämistä, vaan myös vaatimista ja edellyttämistä.
Hyvään hallintoon kuuluu Elorannan mukaan kriittinen keskustelu ja debatti, mutta niiden on hyvä perustua tosiasioihin ja asianmukaisiin analyyseihin. Yhteinen tahtotila kyllä löytyy asiallisen keskustelun ja kommunikaation kautta.
Kun kommunikaatio hallituksen ja yliopiston akateemisen johtoelimen, konsistorin, välillä on toisiaan kunnioittavaa ja ystävällistä, keskustelun myönteinen sävy toivottavasti leviää entistä paremmin myös ympäröivään yliopistoyhteisöön.
Tampereen yliopistoyhteisöllä on selvästi vielä sulattelemista siinä, miten erilaisia tieteenaloja yliopistoon on yhdistetty ja miten kullakin niistä on omat käytännön perinteensä. Niiden yhteensovittamisessa on yhä paljon tekemistä. Tähän päälle vielä kolmatta vuotta jatkuva koronapandemia on mullistanut niin työntekemisen, opettamisen kuin opiskelunkin tavat.
Täydellistä paluuta koronaa edeltävään esimerkiksi opetuksessa ei todennäköisesti tule. Siksi yliopiston hallituksen olisi ensi töikseen hyvä pohtia ja ratkoa etäopetuksen ja -opiskelun synnyttämiä ongelmia ja viitoittaa ratkaisuillaan tietä nykyistä parempiin käytäntöihin yliopistolla ja yhteiskunnassa.
Jos yliopistolta ei löydy valmiita vastauksia etäopiskelun ja -opetuksen ongelmiin, niin ainakin sieltä löytyy loistavat valmiudet tutkia asiaa. Säätiöyliopistomalli myös antaa valmiuden nopeasti suunnata rahoitusta ongelmien tutkimiseen.