Pääkirjoitus: Sote-uudistus on kunnille valtava mullistus - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Sote-uudistus on kunnille valtava mullistus

Soten paisuvat kustannukset poistuvat kuntien harteilta, mutta huolet jatkuvat.

30.12.2021 6:00 | Päivitetty 30.12.2021 10:52

Vuoden 2023 alussa kunnilta poistuu niiden suurin ja kallein tehtävä, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Voisi kuvitella, että kunnat huokaisevat helpotuksesta, kun ne pääsevät eroon hallitsemattomasti paisuvista soten kustannuksista. Yhtälö on kuitenkin monimutkaisempi.

Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan, mutta kunnilta siirretään vastaavasti tuloja valtiolle leikkaamalla kuntien verotuloja ja valtionosuuksia. Tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialueet haukkaavat 12,39 prosenttiyksikön siivun kunnallisverotuotosta.

Tampereella jäljelle jäävän veron osuus on 7,86 prosenttia, jolla kaupungin pitäisi pyörittää toimintaansa. Samaan aikaan kunnan valtionosuuspotti voi mennä jopa miinukselle, kuten käy Pirkanmaalla Tampereella ja Mänttä-Vilppulassa. Poistuvat valtionosuudet on kohdistettu soteen, mutta kunta on voinut käyttää rahoja muuhunkin.

Kunnista tulee jatkossa kouluttajia ja kasvattajia. Esimerkiksi Tampereen kehyskunnissa varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat jatkossa yli 70 prosenttia kunnan menoista. Samaan aikaan verotulot pitää kerätä nykyistä pienemmällä prosentilla.

Jos säästöjä etsitään, niitä voi olla vaikea löytää muusta kuin palveluverkosta. Päiväkotien ja koulujen lakkautukset ovat kuntien kipeimpiä päätöksiä, joita voi olla lisää edessä.

Kuntien verotulot putoavat, mutta lainat pysyvät ja lyhennykset pitää hoitaa. Esimerkiksi Tampereen velkataakka suhteessa verotuloihin paisuu sote-uudistuksen myötä lähes kolminkertaiseksi. Vuonna 2023 kaupungin lainakannan suuruudeksi arvioidaan 1,4 miljardia euroa, mutta verorahoitusta kertyy enää vajaat 570 miljoonaa euroa. Suhteessa verotuloihin velkaa olisi jo 249 prosenttia.

Velasta ei tarvitse olla huolissaan, jos kunta kasvaa ja sen velanhoitokyky on kunnossa. Kuntien tulevaisuudennäkymät kuitenkin vaihtelevat, koska niiden ikärakenteissa ja huoltosuhteissa on valtavat erot.

Ruovedellä syntyy vuosittain vain parikymmentä lasta, mikä on hädin tuskin koululuokallinen. Tampereella alle yksivuotiaita on noin 2100, mikä on yhtä paljon kuin Pirkanmaan muissa kunnissa yhteensä.

Soten kustannukset poistuvat kunnilta, mutta huolet eivät lopu siihen. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että hyvinvointialueiden rahoitustarve kasvaa 6,4 miljardia euroa vuosina 2023–2030. Kuntien perusteltu pelko on, että jos hyvinvointialueiden rahat loppuvat, valtio vie niiltä lisää rahoitusta joko valtionosuuksien tai verotuksen kautta.

Oikaisu 30.12.2021 klo 10.45: Pääkirjoituksessa kerrottiin ensin virheellisesti, että tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialueet haukkaavat 13,29 prosenttiyksikön siivun kunnallisverotuotosta kaikilta kunnilta. Tuorein arvio kuitenkin on, että lukema on 12,39 prosenttiyksikköä. Arviot kunnille jäävän veron osuudesta perustuvat tähän tuoreeseen lukemaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut