Sana ”hätäjarru” on alkanut vilahdella viime viikkoina kiihtyvissä määrin suomalaisessa koronakeskustelussa. Kysymys on ennen muuta siitä, millainen tautitaakka on ja riittävätkö nykyiset keinot enää sen kontrolloimiseen.
Monessa maassa on jo tultu siihen tulokseen, että kevyet keinot eivät riitä. Loppusyksyn aikana Euroopassa on jo nähty hyvinkin rajuja koronarajoitustoimia. Viimeisimpinä esimerkiksi Norja ja Tanska ovat ilmoittaneet tiukoista suluista. Norja esimerkiksi kielsi alkoholin anniskelun ravintoloissa toistaiseksi.
Suomessakin tilannekuva on kokonaisuudessaan vakava ja osassa maata vieläkin vakavampi. Pirkanmaalla viime viikot ovat olleet pandemian näkökulmista erittäin hankalia. Päiväkohtaisia tartuntaennätyksiä on rikottu vähän väliä ja Tampereen yliopistollisen sairaalan toiminta on pahasti kuormittunut. Oman lisänsä tuo vielä edeltäjiään tehokkaammin leviävä omikron-virusmuunnos, joka nousi jo perjantaina pääkaupunkiseudun valtavirustyypiksi.
Yksi suuri huolenaihe on myös kolmansien rokotusten hidas edistyminen. Esimerkiksi Tampereella on tällä hetkellä hankaluuksia tarjota riittävästi rokotusaikoja. Vaikka rokotteita riittäisikin, rokottajista on pulaa. Tilanteesta kertoo paljon se, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunnat vetosivat perjantaina eläkkeellä oleviin terveydenhuollon ammattilaisiin, opiskelijoihin ja alanvaihtajiin, että he hakeutuisivat rokotustehtäviin.
Viime viikkoina korona on levinnyt paljon muun muassa kouluissa. Loppuviikolla häämöttävä koulujen joululoma osuus siinä mielessä hyvää hetkeen. Lomakausi kuitenkaan tuskin riittää yksinään tasoittamaan tilannetta.
Niin kutsuttu hätäjarrumekanismin tarpeellisuutta arvioidaan muutamilla keskeisillä kriteereillä. Hätäjarru tulee ottaa käyttöön, jos epidemiatilanne uhkaa merkittävästi väestön terveyttä ja hyvinvointia. Samoin tarkastellaan sairaala- ja tehohoidon ylikuormittuminen saattaisi vaatia järeämpiä toimia.
Hätäjarru voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että esimerkiksi koronapassilla ei enää voisi ohittaa rajoituksia. Hätäjarru itsessään ei kuitenkaan tilannetta ratkaisisi, muitakin vaihtoehtoja voi vielä olla. Jos jarrulle mentäisiin, hankalassakin tilanteessa on tärkeää, että rajoitukset ovat niin selkeärajaisia kuin mahdollista. Laaja sulkutila olisi monen ihmisen ja yrityksen taloudelle kova isku. Tavoitteen pitää olla ilman muuta mahdollisimman normaalin arjen palauttamisessa niin nopealla aikataululla kuin mahdollista.