Yksilöllä on oikeuksia, mutta myös vastuu - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Yksilöllä on oikeuksia, mutta myös vastuu

Rokotuksesta kieltäytyvän on kestettävä se, että hänen elämäänsä rajoitetaan yleisen edun ja muiden perusoikeuksien turvaamisen takia.

13.12.2021 6:00

Hallituksen tuoreen lakiesityksen mukaan hoitajille, lääkäreille ja muille sote-alan työntekijöille tulee velvoite ottaa koronarokote. Jos rokotuksesta kieltäytyy, seurauksena voi olla palkan menetys.

Esitys on selvä ja vie Suomea kohti koronapassin tuloa työpaikoille laajemminkin. Selkein linjaus tarvitaan nopeasti juuri sote-alalle.

Sote-henkilöstön rokotuspakkoa vastustajat perustelevat kantaansa yksilön perusoikeuksilla. Perustelu varsinkin sote-työssä on täysin kestämätön. Rokottamaton työntekijä polkee pahimmillaan muiden perusoikeutta elämään. Sairaalassa tai hoivakodissa huonossa kunnossa oleva potilas voi menettää henkensä, kun rokottamaton työntekijä yrittää pitää kiinni oikeuksistaan.

Lue lisää: Korona­rokotuspakko voi heikentää sote-alan vetovoimaa – Tätä mieltä Pirkanmaalla ollaan hallituksen esityksestä: ”Pakkoja on vähän liikaa”

Vapaassa yhteiskunnassa yksilöllä on laajat perusoikeudet, mutta hänellä on myös vastuu. Yhteiskunnan on järjestettävä asiat niin, että kaikkien oikeudet voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Tässä tapauksessa se on ilmainen ja tehokas rokote, jonka yhteiskunta tarjoaa kaikille. Rokotuksesta kieltäytyvän on kestettävä se, että hänen elämäänsä rajoitetaan yleisen edun ja muiden perusoikeuksien turvaamisen takia. Rajoitusten syy on se, että rokottamaton saa koronaviruksen herkemmin ja tartuttaa sitä tehokkaammin kuin rokotettu.

Suomessa rokottamattomien rajoituksia on vielä maltillinen määrä verrattuna moneen muuhun maahan, mutta kiristyksiä on tulossa lisää. Esimerkiksi koronapassin laajentaminen kaikille työpaikoille lienee ajan kysymys. Tämä on tärkeää, koska työnantajalla on vastuu henkilöstä.

On monin tavoin ongelmallista, kun työantaja ei voi tietää rokottamattomista työntekijöistään. Työantajalla on vastuu esimerkiksi siitä, jos työntekijä sairastuu työpaikalla tai työntekijä sairastuttaa asiakkaan. Pahimmillaan työantajan mainehaitta voi olla suuri, vaikka se ei ole itse pystynyt vaikuttamaan asiaan puuttuvan tiedon takia.

Esimerkiksi erilaisten työtehtävien osoittaminen rokotustiedon mukaan on mahdotonta. Tällöin myös turvallisen työpaikan takaaminen kaikille on vaikeaa.

Kohtaamme kaikki koronaviruksen lähivuosina tavalla tai toisella, todennäköisesti päiväkodissa, koulussa, töissä tai vapaa-ajan harrastuksissa tai tapahtumissa. Koronapassin käyttö onkin syytä laajentaa kaikkialle ja tartuntaketjujen rajaaminen on tehtävä helpommaksi mahdollistamalla seikkaperäisempi kertominen sairastuneista. Passi ei yksin takaa turvallisuutta. Siksi myös nopeaa testaamista tulee voimakkaasti kehittää.

Lait ottavat huonosti huomioon globaalin pandemian. Erikoistilanteessa pitää pyrkiä selkeyteen ja avoimuuteen. Työkaluja tähän on, ne täytyy ottaa vain käyttöön.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut