Luukulta toiselle pompottamisen aika on ohi - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Luukulta toiselle pompottamisen aika on ohi

Kun vaivat hoidetaan ajoissa ja oikeassa paikassa, myös kustannuksia säästyy.

7.12.2021 6:00

Suomi tunnettiin terveydenhuollon mallimaana vielä 1970- ja 1980-luvuilla. Nyt sitä voi olla vaikea uskoa, mutta suomalainen terveyskeskusjärjestelmä oli aikoinaan menestystarina. Lähtölaukauksena toimi kansanterveyslaki, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 1972. Kantavana ajatuksena oli tarjota maksuttomat palvelut kaikille kansalaisille tasavertaisesti kehdosta hautaan. 1970-luvulla joka kuntaan rakennettiin oma terveyskeskus, jonka katon alle kaikki terveyspalvelut koottiin.

1990-luvulla iski lama ja terveyskeskuspalveluiden maksuttomuudesta luovuttiin. Syntyi kahden kerroksen järjestelmä, jossa vain lapsilla ja työssä käyvillä on oikeus maksuttomiin palveluihin, kun eläkeläiset ja työttömät joutuvat jonottamaan ja maksamaan lääkärille pääsystä. Erot palvelutasossa repesivät, kun valtion ohjausta purettiin ja kunnat saivat järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla.

Perusterveydenhuollosta tuli säästökohde, samaan aikaan kun erikoissairaanhoito nieli koko ajan enemmän rahaa. Kokeneimmat lääkärit äänestivät jaloillaan. 2020-luvulle tultaessa terveyskeskusjärjestelmä oli ajautunut historiansa pahimpaan kriisiin.

Historiaa on hyvä tuntea, jotta ei toista vanhoja virheitään. Nyt käynnissä on itsenäisen Suomen merkittävin hallinnollinen uudistus, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Sote-uudistuksen tarkoituksena on pelastaa suomalainen perusterveydenhuolto. Siinä sivussa sen pitäisi myös pelastaa pienet kunnat konkurssilta, kun niiden väestö harmaantuu ja palveluntarve räjähtää.

Uudistus lupaa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti. Ajatus on yhtä kaunis ja kirkasotsainen kuin 1970-luvulla, mutta toimintaympäristö entistä vaativampi.

Pelkkä rakenteiden rukkaaminen ei riitä. Mikään ei muutu, jos palvelut vain siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueen rahoitus tulee valtiolta, mutta samoista veronmaksajien rahoista ja niukkuudesta on kyse kuin ennenkin. Jotta yhtälö toimisi, tarvitaan nykyistä tehokkaampia toimintatapoja ja uudenlaista ajattelua.

Tiedetään, että noin kymmenen prosenttia asiakkaista kerryttää 70–80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Erityisen tärkeää on ottaa pitkäaikaissairaiden ja moniongelmaisten asiat nyt kunnolla haltuun. Kun vaivat hoidetaan ajoissa ja oikeassa paikassa, myös kustannuksia säästyy. Luukulta toiselle pompottamisen aika on ohi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut