Yhteisöjen voimalla seuraavat 140 vuotta - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Yhteisöjen voimalla seuraavat 140 vuotta

Aamulehti ei ole koskaan ollut olemassa itseään varteen vaan yhteisöään varten. Sen vuoksi olemme halunneet myös juhlavuoden jutuissamme antaa äänen tamperelaisille ja pirkanmaalaisille tekijöille, historian ja tulevaisuuden keksijöille, yrittäjille, hyväntekijöille, liikuttajille ja persoonille, jotka muovaavat Pirkanmaatamme, kirjoittaa Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

3.12.2021 6:00

Arvoisa Aamulehden lukija. Historian ensimmäinen Aamulehti ilmestyi 3. joulukuuta 1881, tänään 140 vuotta sitten. Juhlapäivän kunniaksi olemme koonneet mahdollisimman paljon luettavaa Aamulehden, Tampereen, Pirkanmaan ja Suomen historiasta sekä tulevaisuudesta. Toivon mukavia lukuhetkiä ja sitä, että juttujen parissa voimme tuntea ylpeyttä kotiseudustamme. Tämä kaupunki ja alue kehittyy ja näyttää suuntaa, kuten se on tehnyt koko historiansa ajan.

Lue lisää: Juhlalehden näköislehden löydät tästä ja kaikki Aamulehden 140-jutut löydät täältä.

Aamulehden olemassaolon tarkoitus on toimia Tampereen ja Pirkanmaan äänenä Suomessa. Missiomme on auttaa paikallisia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä menestymään paremmin sekä aineellisesti että henkisesti, sekä yksilöinä että yhdessä. Menetelmämme on riippumaton journalismi, joka nostaa esiin paikallisen lukijamme kannalta merkityksellisimpiä asioita, ihmisiä ja ilmiöitä sekä läheltä että kaukaa. Yksi käyttämämme määritelmä on maailman parasta Tampereelta.

Aamulehti ei ole koskaan ollut olemassa itseään varteen vaan yhteisöään varten. Sen vuoksi olemme halunneet myös juhlavuoden jutuissamme ennen kaikkea antaa äänen tamperelaisille ja pirkanmaalaisille tekijöille, historian ja tulevaisuuden keksijöille, yrittäjille, hyväntekijöille, liikuttajille ja persoonille, jotka muovaavat Pirkanmaatamme. Heidän tarinansa muodostavat juhlajuttujemme ytimen.

140-vuotisjuhlansa kunniaksi Aamulehti jakaa Valo-tunnustuspalkintoja pirkanmaalaisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat lisänneet alueemme hyvinvointia tai menestystä. Pyysimme Teiltä lukijoilta ehdotuksia ja näiden pohjalta valitsimme 21 palkintoehdokasta, joista olette äänestäneet. Palkitut paljastuvat tänä iltana, ja ehdokkaiden esittelyt löytyvät myös tästä lehdestä.

Lue lisää: Äänestä Aamulehden juhlavuoden Valo-palkinnon saajaa – Mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle? Onko se Manse PP, Serlachius-museot vai kenties Taysin koronahoito?

Valo-palkintojen ehdokkaiden tarinat ovat yhteensä oiva kuvaus siitä, miksi Tampereen seutu kasvaa ja vetää puoleensa yhä uusia ihmisiä: hämäläisestä sijainnista ja ehkä maineestakin huolimatta täällä vanhakin muutetaan uudeksi, asiat pannaan tapahtumaan, yritykset kasvamaan ja ihmiset liikkumaan.

Yhteisöllisyyden etsiminen, synnyttäminen ja vaaliminen on yksi mediankin tehtävistä ja samalla vaikea sellainen.

Lähtökohdat ovat hyvät. Suomalainen on henkilö, joka lähtee hakemaan apua tarvitsevalle kaverilleen auton käynnistyskaapeleita vaikka kymmenen kilometrin päästä kotoaan, kunhan vain saa auttaa, eikä siinä mikään estely juuri auta. Toisaalta taas kukaan ei herää aamulla toivoen, että kunpa tänään menisi huonommin kuin eilen. Aina löytyy jotakin, josta me kaikki voimme olla samaa mieltä, ja siitä voi yhteisen keskustelun aloittaa.

Vaikka meitä yhdistää pyrkimys samaan hyvään, emme aina osaa puhua toisistamme rakentavasti. Meitä jakavat monet keskustelunaiheet, joista osa koskee elämää ja kuolemaa: koronarokotteiden ottamisesta ja koronapassista maahanmuuton kautta talouskurin tai -kurittomuuden vaatimiseen, vain muutamia poimiaksemme. Sosiaalisen median alustayhtiöt palkitsevat ja voimistavat repivää puhetapaa, koska se tuottaa eniten palveluissa käytettyä aikaa ja siten mainostuloa.

Miten kahtiajakautumista, polarisaatiota, voi vähentää? Perussääntö on, että monimutkaisiin ongelmiin on vain monimutkaisia ratkaisuja, joista yhteiskunnan pitäminen avoimena, koulutustaso ja lukutaito ovat osia.

Entä mitä kukin voi päivittäin tehdä vähentääkseen vastakkainasettelua? Lienee melko varmaa, että mielipiteiden yhteyttä ei lisää se, että määrittelemme toisiamme väärässä olijoiksi tai muutoin työnnämme heitä kauemmaksi. Varma keino työntää kenet tahansa loitommaksi on määritellä hänen puolestaan, millainen hän on ja mitä hän ajattelee. Repivimpiä puheenvuoroja yhdistää se, että ne määrittelevät toisen puolesta, mitä tämä mielestään on. Toisten ajatusten määrittelemisen sijaan voimme puhua siitä, mitä mielestämme konkreettisesti pitäisi tehdä, muistaen, että puhekin on teko.

Hyvää journalismiakin on se, että keskitymme ajatusten sijaan sanoihin ja tekoihin. Adjektiivit hyvä ja huono sekä substantiivit konna ja sankari saa lukija itse halutessaan kuvitella, journalismin tehtävä ei ole niitä käyttää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut