Vaikka viestintuoja yleensä ammutaan, oikeus saada tietoa on kaikkien etu - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Vaikka viestintuoja yleensä ammutaan, oikeus saada tietoa on kaikkien etu

Kansalaisilla on oikeus saada tietoa siitä, miten valtio käyttää heihin valtaa ja miten yhteiskunta käyttää heidän rahojaan. Tämä oikeus on kaikkien etu, mutta kuten liberaali demokratia yleensäkin, se on ylellisyys, jota on erikseen puolustettava. Vaikka Suomessa on erittäin ammattitaitoiset ja luotettavat viranomaiset, kaikkien heidän omassa intressissään ei aina ole kansalaisten edun mukainen julkisuus.

31.10. 6:00

Twitter: @tuulensuu

Historiallinen sananvapausoikeudenkäynti on askeleen lähempänä, kun apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti syytteen kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa vastaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sellaisen yrityksestä. Syytteet liittyvät joulukuussa 2017 julkaistuun ja julkaistavaksi suunniteltuun artikkelikokonaisuuteen, joka käsitteli puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua.

Käsittely tulee jatkumaan luultavimmin kaikissa oikeusasteissa ja kestämään vielä useita vuosia. Juttu julkaistiin kohta neljä vuotta sitten, ja prosessin kesto on erittäin ongelmallista. Olennaista tapauksessa on ennen kaikkea, miten tähänastinen prosessi ja oikeuden ratkaisut tulevat vaikuttamaan kansalaisten mahdollisuuksiin saada tietoa yhteiskunnasta ja siten päätöksenteon avoimuuteen ja demokratian toimivuuteen.

Tapauksessa ja siihen liittyvässä lainsäädännössä on uuvuttava määrä yksityiskohtia, joista huhuta ja keskustella. Ne peittävät helposti alleen perusasetelman, joka kuitenkin on yksinkertainen: Suomessa oli meneillään tiedustelulakien muutos, jonka tarkoituksena oli antaa sotilastiedustelulle laajoja valtuuksia ja joka kaventaisi perusoikeuksien toteutumista ja vaatisi perustuslain muuttamista. Samaan aikaan yleisöllä ei ollut kuvaa siitä, mistä koko tiedustelussa on kysymys, joten tiedotusväline kuvasi jutussaan melko karkealla tasolla, mitä tällainen tiedusteluorganisaatio tekee. Jutuista on vaikeaa löytää sellaista, mitä ei olisi jo jossakin aiemmin julkaistu – saati sitten sellaista, mitä vieraiden valtioiden omat tiedustelupalvelut eivät kaikkine keinoineen vuosien työllään olisi jo saaneet tietoonsa.

Oikeusjutussa on laajimmin ottaen kysymys siitä, paranevatko vai huononevatko kansalaisten mahdollisuudet saada tietoa siitä, miten valtio käyttää heihin valtaa. Nyt valitettavasti näyttää siltä, että jo pelkkä syytteen ja tutkinnan pelotevaikutus tulee mahdollisuuksia kaventamaan. Tämä ei voi olla kansalaisten etu.

Sananvapaus ja kansalaisten oikeus saada tietoa, kuten liberaali demokratia yleensäkin, kuuluvat niihin ylellisyyksiin, joita on puolustamalla puolustettava ja perustelluin sopimuksin ylläpidettävä. Lukuisat esimerkit valitettavasti osoittavat, että kaikkien viranomaisten omassa intressissä ei suinkaan ole avoimen yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukainen julkisuus.

Yhteiskuntamme kiistaton vahvuus on kansalaisten luottamus viranomaisiin kuten poliisiin tai puolustusvoimiin. Kovasta luottamuksesta saattaa valitettavasti kuitenkin seurata ajatus, että viranomainen ei tarvitsisi avoimen tiedonvälityksen mahdollistamaa kriittistäkin tarkastelua.

Kirjoittaja on Aamulehden vastaava päätoimittaja. Aamulehdellä ja Helsingin Sanomilla on sama omistaja, Sanoma Media Finland.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut