Suomen mahdollisuus olla kokoaan suurempi vaikuttaja - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Suomen mahdollisuus olla kokoaan suurempi vaikuttaja

Sunnuntaina alkava YK:n ilmastokokous odottaa entistä tiukempia päästövähennystavoitteita.

31.10. 6:00

Sunnuntaina alkava YK:n ilmastokokous on ensimmäinen suuri ilmastokokous sitten koronaviruspandemian alun. Virus on vienyt huomiota ilmastokeskustelulta ja Pariisin ilmastokokouksen tavoitteilta. Ilmaston lämpeneminen ei ole rajoittumassa tavoiteltuun 1,5 asteeseen vaan nykytoimilla ilmasto lämpenisi 2,7 astetta vuoteen 2100 mennessä, YK:n tuore ilmastoraportti kertoo.

Suomessa ilmaston lämpeneminen näkyy ja tuntuu toistaiseksi sään ääri-ilmiöiden voimistumisena ja kasvukauden pitenemisenä. Pohjoismaissa kasvukausi on pidentynyt 70 vuoden aikana jopa 1,5 kuukautta. Esimerkiksi marraskuu alkaa Tampereen seudulla noin kymmenen asteen lämpötilassa.

Lue lisää: Selvitimme, miten rajusti ilmastonmuutos iskee Tampereelle: tulvista voi tulla vakava riski keskustassa ja etenkin yhdessä risteyksessä – näin kaupunki varautuu uhkiin

Glasgow’n kokouksessa osallistujien odotetaan ilmoittavan entistä tiukemmista päästövähennystavoitteista. Kokouksessa tullaan kuitenkin jo hahmottelemaan tilannetta, jossa lämpenemistä ei saada kuriin halutulla tasolla vaan joudumme sopeutumaan ilmastonmuutoksen kanssa elämiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sopeutumista tilanteisiin, joissa kuumimmat alueet aavikoituvat ja merenpinta nousee esimerkiksi väkirikkailla kaupunkialueilla.

Monien maiden ilmastolupauksissa on ongelmia, koska ne ulottuvat usein liian pitkälle ja ovat vaikeita hahmottaa. Lisäksi aidot toimenpiteet ja erityisesti mittaustapojen olemattomuus epäilyttävät Kiinan, Venäjän ja Intian kohdalla.

Euroopan unioni on ilmastoasioissa selvä edelläkävijä, koska se on kirjannut tavoitteensa lainsäädäntöön. Lisäksi unionin päästökauppajärjestelmä toimii tehokkaasti. Järjestelmällä saadaan aikaan aitoja vaikutuksia. Vaikuttavuus vaatii kuitenkin sen, että myös maailman muut maat ovat talkoissa mukana. Esimerkiksi Kiina lisää jatkuvasti uutta hiilivoimaa ja pyrkii näin hankkimaan halpaa tuotantoa maahansa. Jos muut maat sallivat päästöt, unionin päästökauppaa muuttuu pitkällä aikavälillä tehottomaksi.

Lue lisää: ”Järkyttävä poutajakso” uhkaa polttaa kevätviljan pystyyn Pirkanmaalla, eikä sade pelasta enää kaikkien satoa – viljelijällä edessä myös toinen ongelma

Suomessa ilmastonmuutoksen torjuntaan ei pidä suhtautua nurkkakuntaisesti vaan aktiivisesti asioita edistäen. Suomalaisten on oltava esittämässä ratkaisuja ja määrittämässä standardeja. On tärkeää olla etulinjassa, koska meillä on osaamista ja kykenemme kehittämään uskottavia ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen torjunta on pienelle Suomelle mahdollisuus olla selvästi kokoaan suurempi vaikuttaja, ja se on mahdollisuus myös hyötyä taloudellisesti teknologisesta osaamisestamme.

Pitää myös muistaa, että ilmaston pelastaminen hiilidioksidipäästöjä vähentämällä on vain osa kokonaisuutta. Maailman roskaongelma tarvitsee ratkaisuja, myös luontokato ja maaperän muuttuminen ravintoköyhäksi ovat yhtä vakavia ongelmia. Kaikki ovat ongelmia, joihin perinteiset ratkaisut eivät riitä. Suuria ongelmia ei kannata jättää muiden ratkaistavaksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut