Kontit loppuivat maailmasta - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Kontit loppuivat maailmasta

Maailmantalouden elpymistä hidastaa merikuljetusten vaikeutuminen ja kallistuminen.

15.10. 6:00

Maailmantaloutta on korona-ajan jälkeen kohdannut odottamaton ongelma. Elektroniikkateollisuutta piinaavan sirupulan lisäksi maailmankauppaa ja tavaroiden kuljettamista on vaikeuttanut merkittävästi konttipula.

Yleensä kuusimetriset, 2,5 metriä leveät ja 2,5 metriä korkeat, pääosin Kiinassa valmistettavat teräksiset tavarankuljetussäiliöt ovat maailman rahtiliikenteen elinehto. Niitä voidaan siirrellä rekan kyydistä rahtilaivaan ja takaisin ilman, että kontin sisältöön tarvitsee kajota ennen määränpäätä.

Konttipula on johtanut korona-aikana siihen, että konttien hinnat ovat jopa kahdeksankertaistuneet. Tällä on jo nyt merkittäviä vaikutuksia myös Suomeen. Jokainen Aasiasta tavaraa tuova suomalainen yritys tuntee konttipulan hintojen nousuna. Hinnankorotukset siirtyvät luonnollisesti Suomessa myytävien tuotteiden hintaa ja kiihdyttävät siten inflaatiota, josta voi seurata ajan myötä palkkojen korotuspaine.

Suomalainen kuluttaja kohdannee konttiongelman viimeistään joululahjaostoksilla. Aasiassa tuotettuja kulutustavaroita ei ehditä todennäköisesti saada perille suomalaisiin kauppoihin ainakaan siinä määrin kuin kysyntää olisi.

Konttipulan syyt ovat moninaiset. Uusia kontteja valmistetaan tänä vuonna 5,4 miljoonaa kappaletta, mutta silti ne eivät riitä. Yksi syy on maailmankaupan nopea elpyminen. Kontteja kysytään enemmän kuin niitä on käytettävissä. Toisaalta, kun kontteja tarvittaisiin nyt Aasian satamissa, ne ovat jumissa väärissä paikoissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, eivätkä pelkästään satamissa vaan myös sisämaan rahtiliikenteen solmukohdissa.

Ongelma koskettaa merkittävästi Suomea maantieteellisen sijaintimme ja vientivetoisen taloutemme takia. Asiaan voisi suhtautua huolettomammin, jos olisi tiedossa, missä ajassa konttiongelma pystytään ratkaisemaan. Ratkaisua ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä.

On myös mahdollista, että rahtihintojen kallistuminen keikauttaa maailmankauppaa pysyvästi.

Tähän asti kaukaa Aasiasta on kannattanut kuljettaa halpoja kulutustavaroita Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin nimenomaan edullisten rahtikustannusten takia. Jos tämä muuttuu pysyvästi, se voi avata mahdollisuuksia länsimaiden teollisuudelle, myös EU:lle ja Suomelle.

On nurinkurista, että kun kulutuskysyntä on koronapandemian jälkeen voimakkaassa kasvussa ympäri maailmaa, talouskasvun jarruksi asettautuu teräksinen laatikko.

Kokonaan oma lukunsa on rahtilaivaliikennettä ilmastotoimien takia uhkaava sääntely.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut