Edessä on niin iso työ, ettei sitä vielä ymmärretäkään. Näin sanoo Pirkanmaan sote-uudistuksen henkilöstöasioita valmisteleva projektipäällikö Taina Niiranen Aamulehden haastattelussa, ja hän on täysin oikeassa.
Sote-uudistuksessa Pirkanmaalle syntyy Suomen suurin hyvinvointialue. Se vastaa yli puolen miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista, ja yhdessä pelastustoimen kanssa alueen budjetti on noin 1,7 miljardia euroa.
Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa heinäkuun alussa. Varsinaisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin palvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023 alkaen.
Hyvinvointialueesta tulee samalla Pirkanmaan suurin työnantaja, kun vuodesta 2023 alkaen sen palveluksessa on noin 18 000 työntekijää.
Edessä ovat jättimäiset yt-neuvottelut, mutta sote-työntekijöiden tuskin tarvitsee pelätä työpaikkansa puolesta. Sen sijaan merkittävin kysymys on hyvinvointialueen palkkataso.
Tällä hetkellä alan palkat vaihtelevat suuresti kunnittain: samassa tehtävässä voi saada täysin erilaista palkkaa, jos työpaikka sijaitsee Taysissa tai vaikkapa Pirkanmaan laitamilla.
Sote-uudistuksessa entiset kuntien työntekijät siirtyvät samalle työnantajalle, joten palkat pitäisi yhtenäistää. Saman vaatimustason työstä on saatava samaa palkkaa.
Alan palkkaukseen on saatava valtakunnalliset linjaukset ja mahdollisimman nopeasti. Jotta tämä on jättifuusion yhteydessä mahdollista, siirtymäajan on oltava riittävän pitkä.
Palkkoja ei voida laskea. Organisaatiomuutoksissa on olemassa oikeudessa koeteltuja tapauksia, jotka ennakoivat kustannusten kasvua. Esimerkiksi Kainuun sote-kuntayhtymä sai työtuomioistuimelta päätöksen, jonka mukaan sen piti yhdenmukaistaa fysioterapeuttien palkat korkeimman palkkatason mukaisiksi.
Keväällä KT Kuntatyönantajat nosti aiheen pöydälle ja sanoi palkkojen yhteensovittamisen korkeimpaan tasoon vaarantavan sote-uudistuksen rahoituspohjan.
Järkevintä olisi sovittaa palkat mediaaniin eli keskimmäiseen palkkaan. Kenenkään palkkaa ei alennettaisi, mutta yli mediaanin tienaavien palkat pysyisivät ennallaan niin kauan kuin tehtävä pysyy samana. Hallituksen esityksen mukaan lisäkustannukset olisivat koko maassa noin 60 miljoonaa euroa vuosittain.
Jos taas palkat harmonisoitaisiin korkeimman kymmenyksen mukaan, kustannukset olisivat vuodessa jopa 560 miljoonaa euroa.