Suomen kannattaa ymmärtää sijaintinsa - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Suomen kannattaa ymmärtää sijaintinsa

On tärkeää muistaa, että Venäjä katsoo Suomea aivan eri näkökulmasta kuin länsi ja me itse.

21.4. 6:00

Aamulehti

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen nosti taannoin STT:n haastattelussa esiin uuden ja mielenkiintoisen näkökulman Suomen asemasta suurvaltapolitiikan pelinappulana.

Lavikaisen pääviesti oli, että Venäjän käsitys Pohjois-Euroopan strategisesta vakaudesta on erilainen kuin lännessä. Se mikä meidän mielestämme vaikuttaa normaalilta yhteistyöltä esimerkiksi Ruotsin tai Naton kanssa, voi Venäjän näkökulmasta näyttäytyä Naton vahvistumisena pohjoisilla alueilla.

Oman asemamme ymmärtäminen lännen ja idän välissä on erityisen arvokasta nyt, kun tilanne Itä-Ukrainassa ja Mustallamerellä on uudestaan kiristynyt.

Vaikka Suomen asema EU:n jäsenenä, Naton yhteistyökumppanina ja Venäjän naapurina on stabiili, tilanne voi muuttua nopeastikin. Lavikainen muistuttaa, että Venäjän Suomeen kohdistama maltillinen linja ei ole itsestäänselvyys vaan Venäjä voi luopua siitä yllättävästi ja nopeasti. Suomi ei ole Venäjän naapurustossa erikoistapaus, vaikka helposti itse niin ajattelemme.

Venäjän tunnettu kipupiste on Nato-jäsenyys. Öykkäröivä Venäjä ei tunnetusti pidä Naton laajentumisesta vaan toimii kaikin tavoin sitä vastaan. Tästä meitä aika ajoin muistuttaa Venäjän hapan suhtautuminen Ruotsin puolustussuunnitelmiin tai Norjassa pidettyihin sotaharjoituksiin ja uusien, pientenkin Nato-joukkojen sijoittamiseen Norjaan.

Venäjän suhtautuminen Suomeen todennäköisesti muuttuisi nykyisestä, jos Suomessa viriäisi uudestaan keskustelu Nato-jäsenyydestä ja mielipidemittaukset alkaisivat antaa sille nykyistä suurempaa tukea. Toisaalta voimme pohtia, onko Venäjä Suomen suhteen maltillinen nimenomaan siksi, ettei Nato-jäsenyyden kannatus poliitikkojen ja kansalaisten piirissä nostaisi päätään.

Omasta näkökulmastamme Suomi ei kuitenkaan voi näiden turvallisuuspolitiikan pohdintojen keskiössä pysähtyä ja jäädä paikoilleen. Puolustuskykymme on pidettävä toimintakykyisenä ja se vaatii jatkuvaa uudistumista. Kuten tunnettua seuraavaksi agendalla on torjuntahävittäjien hankinta. Tärkeää myös on, että liittoutuminen läntisten toimijoiden kanssa jatkuu ja kehittyy.

Asemamme Venäjän rajanaapurina ja Naton yhteistyökumppanina vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista toimintaa myös Suomen korkeimmilta poliittisilta päättäjiltä.

Vladimir Putinin aikakaudella Suomi on pärjännyt naapurisuhteissa hyvin. Koska Putinin valtakausi jatkuu näillä näkymin vielä pitkään, seuraavat haasteet lienevät enemmän Helsingin kuin Moskovan päässä.

Peräkkäisiin vuosiin 2023 ja 2024 osuvat eduskuntavaalit ja presidentinvaali ovat erittäin merkityksellisiä myös Venäjä-suhteiden ja koko Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?