Suomen tärkeimmät vientialojen yritykset ovat siirtymässä kohti paikallista sopimista. Metsäteollisuus irtaantui yleissitovista työehtosopimuksista aiemmin ja torstaina teknologiateollisuus esitti oman ratkaisumallinsa. Siinä työantajapuolen Teknologiateollisuus irtautuu yleisistä työehtosopimuksista, mutta samalla perustaa yhdistyksen niille yrityksille, jotka haluavat jatkossakin liiton sopiman työehtosopimuksen. Muutoin työehdoista sovitaan yrityksissä paikallisesti.
Avaus on merkittävä. Suurin osa Suomen suurimmista vientiyrityksistä voivat siirtyä kohti paikallista sopimista. Tällä lienee pitkällä aikavälillä vaikutuksia kaikkien alojen työehtojen sopimiseen.
Suuria investointihyödykkeitä myyvät sykliset yhtiöt tarvitsevat viennin vauhdittamiseen lisää joustoa, mutta Teknologiateollisuuden yritykset voivat itse päättää valitsevatko ne yrityskohtaisen sopimisen vai valtakunnallisen työehtosopimuksen. Syynä on teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan se, että jäsenyritysten väliset erot ovat suuria ja yrityksillä on hyvin erilaisia tarpeita.
Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla on todella runsaasti erilaisia teknologiateollisuuden yrityksiä, esimerkiksi A-insinöörit, Aihio Arkkitehdit, Andritz Hydro, ATA gears, Cargotec, Etteplan, Fastems, Gardner Denver, Glaston, Gofore, Insta, John Deere, Koja, M-Files, Metso Outotec, Modulight, Mylab, Sandvik, Solita ja Valmet.
Teknologiateollisuus ei ennakoi mitkä ja millaiset yritykset valitsevat valtakunnallisen linjan ja mitkä yrityskohtaiset neuvottelut. Paikallisesti neuvoteltu vientivetoinen työmarkkinamalli voi olla kuitenkin tehokas toimintatapa. Se voi olla mahdollisuus pitää hintakilpailukyky parempana kaikenlaisissa talouden sykleissä ja varmistaa yritysten menestyminen tasaisemmin.
Paikalliset sopimukset ja myös Teknologiateollisuuden yleisesti sovittu sopimus lienevät jatkossakin pohja sille millaisessa kehyksessä muiden alojen työehtosopimuksia neuvotellaan. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle korosti, että jatkossakin on tärkeää, että työmarkkinoiden kokonaiskoordinaatio Suomessa toimii. Aivan kokonaan paikalliseen malliin ei olla heittäytymässä.
Merkittävien alojen irtaantumista yleisistä sopimuksista on myös kritisoitu. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ennustaa uudesta syksyn sopimuskierroksesta myrskyisää: – Emme voi katsoa sivusta, jos työnantajat yrittävät keplotella suomalaiset työntekijät köyhyysrajalle.
Lausuntoa voidaan pitää uuden nousukauden kynnyksellä melkoisena liioitteluna. Voikin käydä niin, että vientikysyntä kasvaa, työpaikkoja on tarjolla enemmän ja suomalaisen yhteiskunnan pohja vahvistuu.