Peruskoulun on annettava tuki omalle opintopolulle - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Peruskoulun on annettava tuki omalle opintopolulle

On kiinnitettävä huomiota siihen, että nuoret eivät jää yksin suurten valintojen teossa.

23.2. 6:00

Suomen oppivelvollisuus laajenee tänä vuonna 18 vuoteen. Muutos näkyy tänään alkavassa yhteishaussa, sillä ensimmäistä kertaa jokaisen yläkoulun 9.-luokan päättävän oppivelvollisuus jatkuu.

Tampereen kaupunkiseudulla on vuositasolla noin 4 000 9.-luokkalaista. Tähänkin asti lähes kaikki nuoret ovat jatkaneet opintojaan yläkoulun jälkeen (AL 23.2. A8–9). Silti on nuoria, jotka ovat keskeyttäneet jatko-opintonsa tai jääneet yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa, ja jääneet sen vuoksi pelkkien peruskouluopintojen varaan.

Nyt peruskoulut ja kunnat ovat yhä tiiviimmin tukemassa nuoria kohti toisen asteen opintoja.

Nuorisobarometrin 2019 mukaan moni nuori hakeutui jatko-opintoihin ilman selkeää käsitystä siitä, millä alalla hän haluaisi työskennellä. Se on myös yksi syy opintojen keskeytymiseen. Tulos kertoo siitä, että ohjauksen tarve on suurta jo peruskoulussa.

On myös nuoria, joille töiden tekeminen olisi opiskelua houkuttelevampaa tai jopa ainoa vaihtoehto.

Toisen asteen opintojen muuttaminen maksuttomaksi voi helpottaa nuorten kouluttautumista, mutta ei tee tilannetta edelleenkään täysin tasa-arvoiseksi. Toisen lapsilisät on sijoitettu nuoren osaketilille syntymästä asti, toinen joutuu pärjäämään omillaan.

Siksi on tärkeää, että velvoitteiden lisäksi nuorten ohjausta ja tukea on lisätty. On varmistettava, että tarjolla on riittävästi realistista opinto-ohjausta siitä, millaista työtä kullakin alalla on sekä tukea nuorten taitoihin sopivien uravalintojen tekemiseksi.

Lisäksi on varmistettava, että muutokset eivät entisestään kasvata luokkakokoja, heikennä opetuksen mahdollisuuksia tai kouluviihtyvyyttä.

Muutosten tavoitteena on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa sekä lisätä koulutuksellista tasa-arvoa.

Tavoite on perusteltu, sillä yhä useampi työ vaati koulutusta ja alakohtaista osaamista. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on merkittävästi alempi kuin korkeammin koulutettujen. Myös työurat jäävät usein vuosia lyhyemmiksi.

Mutta parantaako pidempi oppivelvollisuus syrjäytymisvaarassa olevien nuorten otetta työelämästä ja yhteiskunnasta? Tai lisääkö ilmainen toisen asteen koulutus esimerkiksi korkeakouluihin erilaisista taustoita tulevien nuorten määrää?

Kysymyksiin saadaan selviä vastauksia vasta vuosien päästä, mutta joka tapauksessa muutosten vaikutuksia on syytä seurata tarkasti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?