Kyky tunnistaa väärä tieto on tärkeä taito - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Kyky tunnistaa väärä tieto on tärkeä taito

Moni nuori kertoo törmänneensä koronapandemian aikana valheelliseen, virheelliseen tai epäselvään tietoon.

1.2. 6:00

Jos kuulee oikein mehevän juorun, saattaa olla suuri kiusaus kertoa se eteenpäin. Kun riittävän moni toistaa virheellistä tietoa, se saattaa yhtäkkiä kuulostaa jo totuudelta.

Journalistien tehtävänä on omassa työssään pysäyttää tällaiset ketjut. Jos Aamulehden toimitukseen tulee uutisvinkki, ensin pitää selvittää, mistä oikeasti on kyse. Usein vinkit pitävät paikkaansa, joskus eivät. Koskaan ei kuitenkaan voida julkaista pelkkiin huhuihin perustuvaa uutista. Jo journalistin ohjeetkin määrittelevät, että journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Suomessa vietetään tällä viikolla Uutisten viikkoa. Aiemmin Sanomalehtiviikkona tunnettu tapahtuma on tarkoitettu lapsille ja nuorille. Viikon pyrkimyksenä on antaa työkaluja ajoittain varsin nopeassakin mediamaailmassa suunnistamiseen.

Tänä vuonna Uutisten viikon teemana on väärän tiedon erottaminen oikeasta. Viikon nimi on pandemia-aikaan osuva: Väärä tieto leviää nopeammin kuin mikään virus.

Nuoret seuraavat eri medioita paljon ja myös arvioivat lukemaansa ja näkemäänsä. Se käy ilmi maanantaina julkaistusta Uutismedian liiton Kantar TNS:llä teettämästä Nuoret, uutiset ja luottamus -tutkimuksesta. Sen mukaan 13-18-vuotiaat nuoret kuluttavat monenlaisia medioita eri sosiaalisen median palveluista uutismedian verkkosivuihin ja sanomalehdistä televisioon.

Valtaosa nuorista uskoo vahvasti suomalaisten uutismedioiden korkeaan laatuun. Somekanaviin luotetaan vain vähän. Nuoret kokevat myös luotettavan tiedon merkityksen kasvavan tulevaisuudessa entuudestaan.

Nuoret kertovat kokevansa medialukutaitonsa varsin hyväksi. Yli puolet vastaajista arvioi että on vähintään melko helppo tunnistaa, onko jokin uutinen totta vai ei.

Taito on tärkeä, sillä tuota arviointikykyä koetellaan säännöllisesti. Kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat törmäävänsä melko usein epäselvään, virheelliseen tai valheelliseen tietoon. Hyvä huono esimerkki on koronavirus. Vastaajista 52 prosenttia kertoi lukeneensa koronasta valheellista tietoa, 59 prosenttia virheellistä ja 65 prosenttia epäselvää tietoa.

Myös jokaisen aikuisen on syytä muistaa säännöllisesti arvioida lukemaansa. Jos epäilyttää, kannattaa vahvistusta etsiä luotettavasta lähteestä. Kaikkein huonoin vaihtoehto on antaa huhulle tai valheelliselle tiedolle lisää voimaa välittämällä sellaista eteenpäin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut