Pääkirjoitus: Aukioloaikojen vapauttaminen kiristi kauppojen kilpailua - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Pääkirjoitus: Aukioloaikojen vapauttaminen kiristi kauppojen kilpailua

Kaupan liiton selvityksen mukaan viikonloppuisin kaupassa asioivat näyttävät olevan kaikkein tyytyväisimpiä vapaisiin aukioloihin.

11.10.2016 20:00

Keskittyneen kaupan sisällä railo pienten ja suurten myymälöiden välillä levenee.

Viikonloppujen merkitys ostospäivänä on kasvanut.

Kauppojen aukioloajat vapautuivat vuoden alussa. Eniten on hyödynnetty lauantai-iltojen tai sunnuntain aukioloja.

Kaupan liitto esitteli tiistaina selvityksen, jossa tarkastellaan kauppojen aukiolon vaikutuksia.

Pääosa kuluttajista on tyytyväisiä vapautuneisiin aukioloaikoihin, mutta neljä asiakasta kymmenestä ei ole käyttänyt joustoa hyväkseen. Mielenkiintoista on, että alle 40-vuotiaat miehet ovat olleet sunnuntaisin ostoksilla naisia ahkerammin.

Kaupparyhmittymät venyttivät aukioloaikojaan heti uuden lain tultua voimaan tämän vuoden alussa. Nopeimmin reagoi S-ryhmä, joka myös käytti mahdollisuuden lähes maksimaalisesti hyväkseen.

Kauppojen oli vastattava huutoonsa. Kauppa etujärjestöineen ehti monta vuotta vaatia sääntelyn helpottamista.

Selvityksen perusteella arki-iltojen myöhäisimmille aukiolotunneille ei ole erityisen suurta tarvetta. Yli puolet kuluttajista ei ole käynyt ostoksilla iltayhdeksän jälkeen.

Tilastokeskuksen tutkimuksessa mukaan elokuun arkipäivinä vain 37 prosenttia kuluttajista hyödynsi pidempiä aukioloja.

Kaupoissa seurataan asiakkaiden käyttäytymistä, ja aukioloaikoja muutettaneen kunhan tietoa asiakaskäyttäytymisestä kertyy riittävästi. Osa kaupoista on jo reagoinut, koska kustannukset ja hyödyt eivät kohtaa.

Tutkimuksesta selviää, että kuluttajat ovat nykytilanteeseen tyytyväisempiä kuin kauppa. Kaupan alan sisällä puolestaan erikoiskauppa on päivittäistavarakauppaa tyytyväisempi.

Päivittäistavarakaupan yrityksistä 52 prosenttia pitää nykytilannetta aiempaa huonompana. Erikoiskaupassa tyytymättömiä on 42 prosenttia alan yrityksistä.

Tyytymättömyyden taustalla on kilpailun kiristyminen, ja erilaiset ketjusopimukset, jotka rajoittavat yrittäjän vapauttaa päättää itse aukioloajoista.

Kilpailun kiristyminen näkyy muun muassa Tampereen keskustassa lisääntyneinä tyhjinä liiketiloina.

Kuluttajien ohella aukioloaikojen vapauttaminen on hyödyttänyt eniten kaupan suuria yksiköitä. Hyötyjiä ovat myös työntekijät. Lähes puolet vähittäiskaupoista on lisännyt työntekijöiden määrää tai työtuntien määrää.

Kaupan pitkään jatkunut lobbaus on saanut hyvää kaikupohjaa Sipilän hallituksessa.

Ensin vapautettiin aukioloajat. Seuraavina ovat muuttumassa rakentamisen sääntely ja alkoholilaki.

Maakuntakaavalla ei enää ohjattaisi kaupan sijoittumista niin tarkasti kuin nyt. Lakiesitys on ollut lausuntokierroksella.

Esityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön alaraja nousee nykyisestä 2 000 neliömetristä 4 000 neliöön. Muutos on perusteltu, koska se antaa kaupalla vapaammat kädet suunnitella toimintojaan. Pienten kauppojen tilannetta muutos ei ainakaan helpota.

Suuryksikön ensisijainen paikka olisi edelleen keskusta-alue. Tärkeä linjaus, koska sillä tuetaan keskustan vetovoimaa.

Alkoholilain muutoksella sallittaisiin mietojen, alle 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa.

Kaupan mielestä tämä on tarpeen pienten kauppojen elinvoimaisuuden kannalta. Huolestuttavaa on, jos pienet kaupat pysyvät pystyssä vain oluen ja siiderin voimalla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut