Pääkirjoitus: Koodareista ja devaajista on huutava pula, nyt kokeillaan ketterää koulutusta - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Koodareista ja devaajista on huutava pula, nyt kokeillaan ketterää koulutusta

3.2.2019 6:00

Suomi on elänyt nousukautta jo useamman vuoden. Nyt kasvu on hiipumassa, mutta monet rakenteelliset ongelmat jatkavat olemassaoloaan suhdanteiden heikentyessäkin.

Yksi rakenneongelma on koulutuksessa. Suomessa ei kouluteta kaikille aloille riittävästi tekijöitä. Erityisen kipeästi tämä on koettu tietotekniikkayrityksissä. Niissä on huutava pula etenkin ohjelmistosuunnittelijoista eli koodaajista ja verkkopalveluiden kehittäjistä eli devaajista. Niinpä heidän palkkansa on noussut viime vuosina hulppeasti.

Koulutussuunnittelu ei pysy yrityselämän muutosten perässä. Osin kysymys on siitä, ettei muutoksia osata ennakoida ja osin myös siitä, että toimeen ei ryhdytä tarpeeksi hanakasti. Koulutuksen perustaminen voi viedä vuosia, ja se on usein auttamatta liikaa.

Yritykset eivät ole jääneet toimettomaksi, vaan niissä on alettu toteuttaa yhä enemmän omia trainee-ohjelmia, joissa ne kouluttavat itse työntekijöitään. Yksi mielenkiintoinen hanke on Helsingissä ensi syksynä käynnistyvä koulu, missä koodausta opiskellaan vertaisoppimisen kautta ilman opettajia (Talouselämä 2/2019).

Hive Helsingiksi nimetyn hankkeen takana on Suomen ja maailmankin johtavia tietotekniikka- ja verkkokauppayrityksiä Nokiasta Zalandoon. Pyrkimys on hankkia ammattitaito itse työssä eli erilaisten projektien kautta. Koulutukseen on tarkoitus ottaa noin sata opiskelijaa. Hakijamäärää ei tarvitse epäillä etenkin, kun tarjolla on työpaikkoja brändiyrityksissä.

Kaikki aikeet suomalaisten koulutustason nostamiseksi ovat kannatettavia. Huomattava osa koulutuksesta tapahtuu yrityksissä, vaikka koulutuksen perusvastuu onkin yhteiskunnalla. Ei voi kuitenkaan edellyttää, että työelämän rakennekohtien valuvirheet jäävät yritysten paikattaviksi. Sen sijaan yhteiskunta ja yritykset voisivat löytää nykyistä useammin toisensa. Ketterät yritykset voivat näyttää suuntaa ja laittaa tarpeellista koulutusta liikkeelle yhteiskuntaa nopeammin. Tietyn siirtymäkauden jälkeen koulutus voidaan siirtää yhteiskunnan vastuulle.

Suomalainen koulutusjärjestelmä ei ota aina uusia kokeiluja suin päin huomaansa eli opiskelijat eivät esimerkiksi ole usein oikeutettuja opintotukeen. Tämäkin on ymmärrettävää. Koulutuksen on täytettävät tietyt kriteerit, jotta sen taso pystytään takaamaan. Tästä huolimatta luova ajattelu on nyt enemmän kuin paikallaan. Uudet mallit ovat tervetulleita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos