Kuka saa ostaa tärkeän palan Suomea? - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Kuka saa ostaa tärkeän palan Suomea?

Airiston Helmi Oy:n omistukset Turun Saaristossa ovat herättäneet huolta jo pitkään. Kuvassa Säkkiluodon saari.

24.9.2018 20:00

Suomalainen yritys, venäläistä omistusta monimutkaisilla järjestelyillä. Toimintaa Turun saaristossa armeijan suoja-alueiden ja tärkeiden laivareittien liepeillä.

Maata ja rakennuksia yli kahdeksalla miljoonalla eurolla, tarkkaa vartiointia, olematon liikevaihto ja näyttäviä tappioita.

Ei ihme, että Airiston Helmi Oy on nostattanut paitsi paikallisten asukkaiden, myös Suomen valtiojohdon kulmia. Vain tonttu ohittaisi tiedot yrityksen toiminnasta olankohautuksella.

Poliisi ei ole nimeä vahvistanut, mutta eri tietojen perusteella keskusrikospoliisin massiivinen operaatio viikonloppuna kohdistui juuri Airiston Helmeen. Operaatio oli osa talousrikostutkintaa, jossa epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta.

On selvää, että yritys kiinnostaa ja on kiinnostanut päättäjiä paitsi sen talousasioiden, myös Suomen turvallisuuden vuoksi jo pitkään.

Venäläisten kaupat herättävät huomiota Suomessa säännöllisin väliajoin. Suojelupoliisissa oltiin jo pari vuotta sitten huolissaan, että toisen valtion omistamia rakennelmia voitaisiin käyttää vaikka vieraiden joukkojen majoittamiseen. Huolen kohteena oli nimenomaan Airiston Helmi ja sen Turun saaristossa tekemät kiinteistökaupat. (AL 24.9.)

Viikonloppuna keskusteluun nousikin jälleen EU:n ulkopuolisten ulkomaalaisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoittaminen.

Kovin yleisiä ulkomaalaisten tekemät ostot eivät ole. Vuosien 2005–2017 runsaassa 848 000 kiinteistökaupasta vain noin 1,3 prosentissa ostajana oli ulkomaalainen.

Viime vuonna ulkomaalaisista kiinteistön ostajista suurin kansalaisuus olivat virolaiset. Seuraavana tulivat venäläiset, sitten ruotsalaiset.

Ongelma on, että tiukan paikan tullen vain muutama "väärä" omistus voisi aiheuttaa Suomelle vaikeuksia.

Ulkomaalaisten maa- ja kiinteistökauppoja koskevaa lakiesitystä on valmisteltu puolustusministeriössä jo hyvän aikaa, mutta hanke on pyöriskellyt eri hallinnonalojen rattaissa. Ymmärrettävästi tähän on turhauduttu puolustusministeriössä, jossa toivottaisiin laajaa ymmärrystä turvallisuuskysymyksille.

Kansallista turvallisuutta, alueiden käyttöä ja kiinteän omaisuuden siirtoa pohtinut työryhmä muistutti kesäkuisessa raportissaan, että viranomaisten on tarvittaessa pystyttävä puuttumaan mahdollisesti Suomen turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin.

Huolestuttavien kauppojen rajoittamiskeinoina esillä ovat olleet esimerkiksi valtion lunastusoikeus, tapauskohtaisesti ostojen luvanvaraisuus ja valtion etuosto-oikeus turvallisuuden kannalta tärkeinä pidettyjen paikkojen läheisyydessä.

Valtiolle mahdollisten etuosto- ja lunastuskustannusten on arvioitu olevan parin sadan tuhannen tai enimmillään miljoonan euron luokkaa.

Ajatukset ostoestoista ovat hyviä. Tärkeää on myös, että mahdollisen ostavan yhtiön taustahenkilöt saadaan selvästi ja pitävästi esiin.

Kiinteistökaupoista ei pidä Suomessa tehdä liian vaikeita EU-maiden ulkopuolisillekaan, sillä kauppojen enemmistö ei turvallisuushuolia aiheuta. Yhtä olennaista on antaa valtiolle tehokkaat keinot puuttua niihin kauppoihin, joissa voi piillä turvallisuushuoli.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut