Kouluverkon uudistuksia punnittava maltilla - Pääkirjoitukset - Aamulehti

Kouluverkon uudistuksia punnittava maltilla

Tulevaisuudessa päiväkoti saattaa yhä useammin sijaita samassa rakennuksessa koulun kanssa.

28.8.2018 17:22 | Päivitetty 28.8.2018 17:24

Pieni ja lähellä, vaikka rakennuksena huono, vai iso ja moderni, vaikka kauempana?

Tiistaina iltapäivällä julkistettu Tampereen päiväkotien ja koulujen palveluverkkoselvitys synnyttää varmasti vilkkaan keskustelun, ja niin pitääkin. Päätettävänä on suuria asioita ja aikajänne pitkä: selvitys kattaa vuodet 2019–2033.

Selvityksen taustalla ovat väestönkasvuennusteet sekä nykyisten päiväkoti- ja koulurakennusten kunto.

Ennusteiden mukaan 6–15-vuotiaiden lasten määrä Tampereella kasvaa yli 3 300 lapsella vuoteen 2033 mennessä. Kasvun odotetaan kohdistuvan etenkin keskustan–Kalevan, Hervannan sekä Härmälän–Hatanpään alueelle.

Palveluverkkoselvityksen yleislinja on, että opetusta keskitetään yhä enemmän suuriin yksiköihin. Pienten lasten yksikössä eli päiväkodin, esiopetuksen ja luokat 1–2 yhdistävässä yksikössä minimikoko olisi 200 lasta, esiopetuksen ja luokat 1–9 käsittävissä yksiköissä minimi olisi 1 000.

Päiväkoti ja koulu saattaisivat siis olla samassa rakennuksessa.

Esityksessä lopetettaisiin Järvensivun, Terälahden, Annalan ja Kalkun koulut. Terälahdesta poistuisi myös päiväkoti. Esimerkiksi Hallilan ja Sorilan sekä Hyhkyn kouluista siirryttäisiin kolmannelle kuokalle Pohjois-Hervantaan, Olkahisiin ja Kaarilaan.

Keskittämisessä ja suuruudessa voi olla etunsa, mutta siinä on myös huolensa.

Etuja voivat olla esimerkiksi nykyistä laajempi valikoima opiskeltavia kieliä sekä moderni koulurakennus. Päiväkodin ja koulun yhdistäminen voi tuoda logistisia etuja vanhemmille ja helpottaa siirtymää päiväkodista koulumaailmaan.

Toisaalta vanhempia varmasti huolestuttaa suuren yksiköiden hälinä ja mahdollinen koulumatkan pidentyminen. Teiskossa Kämmenniemen ja lopetettavan Terälahden koulun etäisyys on noin 15 kilometriä, joten matka pitenee merkittävästi.

Esimerkiksi Hallilasta Pohjois-Hervannan kouluun tai Järvensivulta Sampoon matka on linnuntietä kohtalaisen lyhyt, mutta käytännössä vaatinee kiertämistä. Järvensivun reititystä kohti Sampoa hankaloittavat jyrkkä harju ja Kalevankankaan hautausmaa.

Kouluverkon uudistaminen linkittyy siis olennaisesti myös julkisen liikenteen yhteyksiin ja liikenneturvallisuuteen. Lasten määrän kasvu esimerkiksi keskustan–Kalevan alueella tarkoittaa, että risteysten, suojateiden, pysäkkien sekä pyöräilyväylien turvallisuuteen on kiinnitettävä erittäin paljon huomiota.

Erityinen oma lukunsa ovat erityishoivaa tai -opetusta tarvitsevat lapset.

Pienempien lasten osalta suurissa yksiköissä korostuu paitsi ryhmäkoko, myös opettajien kyky luoda oppilailleen rauhallinen ja turvalliselta tuntuva ympäristö. Tässä myös rakennuksen arkkitehtuuri on yksi merkittävä tekijä.

On erittäin tärkeää, että asioista keskustellaan eri kanteilta ja kulmista. Voittajaksi ei kuitenkaan saa nousta se, joka huutaa kovimmalla äänellä ja pisimpään, vaan päätökset on tehtävä maltilla, lasten arjen ja oppimisen kokonaisetu mielessä.

Seuraamme kouluverkon uudistuksia. Kerro meilletämän jutun lopussa, miten suunnitelmat vaikuttavat omaan elämääsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut