Pitkän matematiikan kirjoittajat nappaavat nyt opiskelupaikkoja aiempaa laajemmin eri aloilta – matematiikka nousee myös yo-koevalinnoissa - Opiskelu - Aamulehti

Pitkän matematiikan kirjoittajat nappaavat nyt opiskelupaikkoja aiempaa laajemmin eri aloilta – matematiikka nousee myös yo-koevalinnoissa

Pitkän matematiikan kirjoituksiin ilmoittautuneista enemmistö on nykyään tyttöjä.

Opiskelijavalintauudistus on tuonut näkyviin pitkän matematiikan merkityksen useilla aloilla.

22.3. 6:00

Helsinki

Viime keväänä toteutuneen korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen myötä pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneita päätyy yhä enemmän myös aloille, joilla aineen osaamisesta ei näytä olevan suoraa hyötyä.

– Edelleenkin lyhyellä matematiikalla pääsee yliopistoon ja ilman matematiikkaakin, mutta kyllä siinä nyt on muutos tapahtunut. Se on melko selvää, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Ilmari Hyvönen sanoo.

Tietyillä aloilla pitkän matematiikan kirjoittaminen on ollut hänen mukaansa suhteellisen harvinaista.

– Yliopistoilla humanistisilla aloilla vuonna 2019 lähes 25 prosenttia oli pitkän matematiikan kirjoittaneita, ja viime vuonna heitä oli 28,5 prosenttia, hän mainitsee esimerkiksi.

Lisäksi kasvatusaloilla opiskelupaikan vastaanottaneissa ja pitkän matematiikan kirjoittaneiden hakijoiden määrässä nousua oli vuodesta 2019 vuoteen 2020 noin neljä prosenttiyksikköä. Taiteiden ja kulttuurin aloilla nousua oli eniten, peräti yli viisi prosenttiyksikköä.

Yliopistoista opiskelupaikan vastaanottaneissa oli uudistusvuonna 2020 pitkän matematiikan kirjoittaneita noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän, yhteensä 59,5 prosenttia.

Asema heikentyi matematiikan jättävillä

Hyvösen mukaan kaikkein eniten asema on heikentynyt niillä, jotka eivät kirjoita lainkaan matematiikkaa.

– Vuonna 2019 yliopistoissa 13 prosenttia paikan vastaanottaneista oli sellaisia, jotka eivät olleet kirjoittaneet matematiikkaa ollenkaan. Uudistuksen jälkeen vuonna 2020 luku oli 9,5 prosenttia.

Lyhyen matematiikan kirjoittaneiden osuus pysyi hakualoilla samana kuin aiemminkin. Pitkän matematiikan kirjoittaneiden osuus pysyi samana sellaisilla aloilla, joille ovat aiemminkin hakeutuneet oppiainetta eniten opiskelleet.

– Yliopiston puolella tekniikan alalla 95 prosenttia uusista opiskelijoista on pitkän matematiikan puolelta, lääketieteessä noin 90 prosenttia ja luonnontieteissä sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla lähes 80 prosenttia.

Tilastoissa näkyy pitkän matematiikan kirjoittamisen prosenttiosuuden kasvu. Johtuuko tämä korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksesta, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä?

– Sanoisin, että se on ainakin yksi merkittävä tekijä. Opiskelijavalintauudistus on tuonut näkyviin pitkän matematiikan merkityksen useilla aloilla, Tähkä arvelee.

Tilastoissa lyhyen matematiikan osuus on pysynyt suurin piirtein samana ja matematiikan kirjoittamatta jättäneiden osuus on vähentynyt.

– Aiemminkin on voinut lukea pitkän matematiikan ja valita kirjoituksiin lyhyen. Käsitykseni on, että nyt entistä rohkeammin yritetään kirjoittaa pitkän koe, Tähkä sanoo.

Tilastoissa pitkän matematiikan ylioppilaskokeisiin ilmoittautumisissa näkyy myös, että tyttöjen määrä – yli 53 prosenttia – on ohittanut poikien määrän pitkän matematiikan kirjoittajissa. Toki tyttöjä on lukioissa enemmän, joten myös lyhyen matematiikan kokeeseen ilmoittautuneista enemmistö on tyttöjä.

Pitkän matematiikan kirjoituksiin ilmoittautuneista enemmistö on nykyään tyttöjä.

Ammattikorkeakouluissa sama trendi kuin yliopistoissa

Opetusneuvos Hyvönen kertoo, että ammattikorkeakouluopiskelijoiksi on perinteisesti päätynyt vähemmän pitkän matematiikan kirjoittajia kuin yliopistoihin. Uudistuksen jälkeinen trendi on havaittu niissä vastaavana kuin yliopistoissa.

– Vuonna 2019 ammattikorkeakouluissa pitkän matematiikan kirjoittaneita oli 26 prosenttia ja vuonna 2020 noin 30 prosenttia. Matematiikan kirjoittamatta jättäneiden osuus oli 19 prosenttia vuonna 2019, kun viime vuonna osuus oli tippunut 15,5 prosenttiin.

Hän muistuttaa, että ammattikorkeakoulujen pisteytyksissä matematiikka on aina yksi viidestä aineesta. Yliopistossa matematiikan merkitys vaihtelee aineittain.

– Ilman matematiikkaakin pääsee sisään edelleen merkittäviä määriä, sanoo Hyvönen.

Kertooko pitkän matematiikan suosion kasvu siitä, että nuoret olisivat ylireagoineet uudistukseen?

– En haluaisi sanoa, että kukaan olisi ylireagoinut. Välillä julkisuudessa on voinut olla liioittelevaa puhetta asian vaikutuksesta, Hyvönen toteaa.

Hän luonnehtii ainevalintojen merkityksen arvioinnin olevan aika vaikeaa pisteytysmallien osalta.

– Se on pakko sanoa, että valinnat ovat aiemminkin olleet hyvin merkittäviä ja ne ovat sitä edelleen. Silti monenlaisia valintoja tekemällä päätyy eri aloille, ja meillä on edelleen muitakin valintatapoja kuin todistusvalinta kummallekin korkeakoulusektorille.

Hyvösen mukaan pelkästään pisteytysmalleja katsomalla on erittäin vaikea arvioida, miten tärkeä olisi kirjoittaa vaikka parhaimmat pisteet antavaa matematiikkaa tai fysiikkaa, kun ei voi tietää, mitä muut alan hakijat kirjoittavat.

– Helposti sulatettavat tilastot eri aloille hakevien ja pääsevien jakaumista voisivat helpottaa, mutta nekin perustuvat aina menneisyyteen.

Hyvönen penää silti opiskelijoiden kiinnostusta opiskeltavaan alaan koska uskoo, että sillä pärjää lopulta. Hän myös kiittää sitä, että hakujärjestelmän läpinäkyvyys on lisääntynyt uudistuksen myötä.

Kokeista pois jäämiset yli kaksinkertaistuivat

YTL:n Tähkä pystyy listaamaan suoralta kädeltä useita opiskelijavalintauudistuksen aiheuttamia muutoksia.

– Ilmoittautumiset ja erityisesti uusintaan ilmoittautumiset ovat kasvaneet. Kokeisiin jätetään saapumatta jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin. Ainevalinnoissa on muutoksia. Oppiaineita kirjoitetaan jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin, hän luettelee.

Kokeista pois jäämiset ovat lisääntyneet yli kaksinkertaisiksi. Tähkän mukaan viime syksynä ilmoittautujia jätti saapumatta noin 13 000:een kokeeseen, mikä on noin 7 000 poisjääntiä enemmän kuin vuosi sitten.

– Osa kokelaista voi todeta kokeen lähestyessä, ettei aikaa tarvittavaan valmistautumiseen löytynyt riittävästi, hän arvelee.

Pitkän englannin uusiminen ylioppilaskirjoituksissa on ollut suosiossa Tähkän mukaan jo vuosien ajan, ja niin on edelleenkin.

– Tänä keväänä eniten hyväksytyn kokeen uusintoja on järjestyksessä pitkässä englannissa, äidinkielessä ja biologiassa, Tähkä kertoo.

Onko korkeakoulujen opiskelijavalinnan tilanne aiempaa parempi?

– Opiskelijavalintauudistuksessa on pyritty selkeyttämään hakijoiden tilannetta ja tarjoamaan uusille ylioppilaille hyvä mahdollisuus hakea suoraan useaan eri hakukohteeseen. Kehittämistyötä varmaan tarvitaan vielä lisää, että systeemi on hyvä ja toimiva, Tähkä vastaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: