Tampereen keskustan historiallisissa rakennuksissa järjestettävä festivaali julkisti ohjelmansa

Toista kertaa järjestettävä Wanhankaupungin juhla on tamperelaisen festivaalikesän uusimpia tulokkaita.

Wanhankaupungin juhlassa Tampereella esiintyy elokuussa muun muassa Helsinki Chamber Soloists -kokoonpano.

Aamulehti

Tampereen keskustan historiallisiin rakennuksiin musiikkia vievä Wanhankaupungin juhla järjestetään elokuussa toista kertaa. Viime kesänä aloittaneen klassiseen musiikkiin painottuvan festivaalin ajankohta on 3.–6. elokuuta. Avausvuoteen verrattuna festivaali kasvaa päivällä. ”Tosin viimeksi konsertteja oli yksi enemmän, vaikka kestoa oli päivä vähemmän”, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Helena Hiilivirta.

Festivaalin esityspaikat ovat tänä vuonna Pyynikinlinna, G Livelabiksi muunnettu entinen Frenckellin pannuhuone, Kuusvooninkisen piha, Finlaysonin kirkko, Hotelli Tammer ja Aleksanterin kirkko. Festivaali pyrkii sijoittamaan soitettavan musiikin saman aikakauden miljööseen.

Tapahtuman musiikillinen tyylikirjo ulottuu Vivaldin barokista 1900-luvulle sotien aikaiseen kotimaiseen iskelmämusiikkiin. Siihen väliin mahtuu ukrainalaisen Mykola Lysenkon myöhäisromanttista kamarimusiikkia, suomalais-saksalaisia serenadeja käyrätorvikvartetin esittämänä sekä Sibeliuksen Sadun ja Beethovenin Eroica-sinfonian versiot kamariyhtyeelle.

Avauskonsertissa kuullaan ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin lauluja Bellman Ensemblen esittämänä. ”Bellman oli Tampereen kannalta tärkeän Kustaa III:n suosikkeja”, Hiilivirta kertoo.

Historiaa myös sanoin

Festivaalin esiintyjiä ovat Pirkanmaan Barokki ja kamarikuoro Tampere Cappella, Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin muusikoiden muodostama kamariyhtye Helsinki Chamber Soloists, sellisti Lauri Kankkusen ja pianisti Matilda Kärkkäisen duo sekä lauluyhtye RetroSisters.

Kahden ensimmäisen konsertin yhteydessä kuullaan Iida Kalakosken ja Pertti Haapalan historialuennot Tampereen arkkitehtuurin kehityksestä ja Napoleonin, Beethovenin ja Suomen suhteista.

Festivaalin talous perustuu tamperelaisen Majaoja-säätiön tukeen ja lipputuloihin. ”Tämän kesän festivaali on aivan juuri saanut lisätukea myös Pro Musica -säätiöltä”, Hiilivirta kertoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut