Tämä muusikko on kuulunut Tampere Jazz Happeningin vakiokalustoon pitkään – nyt hän kertoo, mikä tekee tapahtumasta erityisen: poimi torstaina alkavan festivaalin vinkit

Tampereen jazztapahtuma tilasi pianisti Seppo Kantoselta konsertillisen uutta musiikkia. Koronan ja sairastumisen hiljaiselon aikana musiikkia syntyi niin paljon, että säveltäjää hirvitti.

Seppo Kantonen tuli suomalaisen jazzin etulinjaan jo 1980-luvulla. Uransa alusta lähtien hän on esiintynyt säännöllisesti Tampere Jazz Happeningissa. Tällä kerralla hän soittaa Tampereella kahdessa kokoonpanossa.

1.11. 19:08

Aamulehti

Pianisti ja säveltäjä Seppo Kantonen, 58, on Tampereen jazztapahtuman veteraaneja jo 1980-luvulta. Hän kävi ensi kertaa soittamassa kolmannessa Tampere Jazz Happeningissa vuonna 1984 Jari Perkiömäen kvartetin ja UMO-orkesterin riveissä ja palasi jo seuraavana vuonna oman yhtyeensä kera. Sen jälkeen Kantonen on kuulunut tapahtuman vakiokalustoon useina vuosina mitä erilaisimpien kokoonpanojen mukana.

”Olen käynyt Tampereella taajaan melkein 40 vuoden ajan. Tampere Jazz Happening on minun kirjoissani niin kärjessä kuin musiikkijuhla voi olla”, Kantonen sanoo torstaina alkavan festivaalin kynnyksellä. Häntä voi kuulla tapahtumassa nytkin kahdesti, ensin jazzorkesteri UMO:n solistina, sitten omassa yhtyeessään säveltäjänä ja pianistina.

Satojen keikkojen ja lukemattomien kokoonpanojen pianistina Kantonen on esiintynyt aikoinaan paljon myös Porin jazzfestivaalilla, mutta sinne häntä ei enää kovin helposti saa houkuteltua.

”Näin vanhemmiten en kovin hyvin viihdy isoissa massatapahtumissa. Nuorena oli taivas, kun sai pörrätä isoilla festivaaleilla. Tampere on juuri hyvän kokoinen festari.”

Lukiosta ammattiin

Seppo Kantonen tuli suomalaisen jazzin ytimeen valtavalla ryminällä ja itseluottamuksella 1980-luvun alkupuolella. Keski-Suomen Pylkönmäestä kotoisin oleva lahjakkuus oli muuttanut Helsinkiin 15-vuotiaana käydäkseen lukion musiikkipainotteisessa Kruununhaan yhteislyseossa, joka nykyisin tunnetaan Sibelius-lukiona. Koulusta Kantonen ponnisti suoraan ammattimuusikon uralle.

”Lukiossa yksi musiikinopettajista oli kitaristi Nono Söderberg. Hän kuuli soittoani koulussa ja kokosi yhtyeen, jossa meidän lisäksemme olivat puhallinsoittajat Otto Donner ja Pentti Lahti. Siitä aukeni moni asia.”

Seppo Kantonen tunnetaan parhaiten herkkäsormisena pianon tyylitaiturina.

Pian Kantonen soitti kaikkialla UMO-orkesterista erilaisiin pikkuyhtyeisiin. Vauhti oli niin kovaa ja soittojälki kiitettyä, että Kantonen sai suomalaisen jazzin tärkeimmän tunnustuksen Yrjö-palkinnon jo 22-vuotiaana.

”Soittamisen hinku oli niin kova, että menin mukaan melkein mihin tahansa kokoonpanoon. Ja niin nuorena pitää tehdäkin. Ei kukaan tule kotoa noutamaan. Tahkosin itseäni tykö apinan raivolla”, hän muistelee uransa alkuvuosia.

Muiden muassa Eero Koivistoisen ja J. Karjalaisen yhtyeissä soittaneesta Kantosesta on sanottu, että hän hallitsee pianistina kaikki tyylit klassisesta rockiin. ”Jazz on kuitenkin se ydin, johon aina palaan. Nykyisin koen myös rajapinnan jazzin ja uuden konserttimusiikin välillä hyvin kiinnostavana alueena.”

Hänen omista yhtyeistään pitkäikäisimpiä ovat olleet nykyisin ”hiljaisella liekillä” edelleen toimiva Klang-trio ja Tokka-kvartetti.

Korona antoi aikaa

Tampere Jazz Happening kunnioitti Seppo Kantosen luovaa työtä tilaamalla häneltä konsertillisen uutta musiikkia. Toimeksiannosta syntyi runsaan tunnin mittainen jazzsarja, joka on saanut nimen Bias. Nyt ensiesitykseen tuleva teos piti esittää festivaalilla jo viime vuonna, mutta Kantonen sairastui vakavasti ja syksy 2021 meni sairauslomalla. ”Nyt kaikki on taas hyvin”, hän sanoo.

Tilauksen takana oli Kantosen aktiiviseksi virinnyt säveltäminen. ”Tampere Jazz Happeningin taiteellinen johtaja Juhamatti Kauppinen tiesi, että olen ajanut ammatinkuvaani viime vuosina yhä enemmän säveltämiseen. Nykyisin sävellän ihan vimmatulla vauhdilla koko ajan”, hän sanoo.

Bias on tehty varsin perinteiselle jazzkokoonpanolle. Kantonen soittaa itseoikeutetusti pianoa, Magnus Broo trumpettia, Fredrik Ljungkvist tenorisaksofonia ja klarinettia, Samuel Blaser pasuunaa, Niko Kumpuvaara harmonikkaa, Ole Morten Vågan bassoa ja Joonas Riippa rumpuja.

”Halusin, että kokoonpano viittaisi vahvasti jazzin perinteeseen, mutta mukana olisi jotakin muutakin väriä. Siksi mukana on myös harmonikka.”

Vinkit

Keitä muita siellä soittaa?

To 3.11. Uutta norjalaista jazzia suomalaisilla mausteilla. Ilmaiskonsertti Tullikamarin Klubilla kello 19.

Pe 4.11. Saksofonisti Nubya Garcia yhdistää ilmaisussaan modernin jazzin mestareiden ja reggaen vaikutteita. Tullikamarin Pakkahuone kello 23.30

La 5.11. Pianisti Satoko Fujin taiteessa jazz, nykymusiikki ja kansanmusiikki sulautuvat toisiinsa. Pakkahuone kello 17.30. Iltakonsertissa kuubalaisilla rytmeillä leikittelevä pianisti Ramón Valle korvaa peruuttaneen Ron Carterin. Pakkahuone kello 20.

Su 6.11. Isaiah Collier kurkistaa saksofonillaan kosmiseen maailmankaikkeuteen John Coltranen hengessä. Hänen jälkeensä rumpali Hamid Draken yhtye muistaa Alice Coltranen perintöä. Pakkahuone kello 15.45 ja kello 17.30.

Sairastumisen aiheuttama viivästys ja korona-ajan konsertoinnin hiljaiselo antoivat odottamatonta lisäpotkua Kantosen sävellystyölle. Syntyi tavallaan myönteinen ongelma.

”Kun aloin uudestaan alkuvuodesta kasata tätä kokonaisuutta, huomasin, että materiaalia oli kertynyt ihan järjettömän paljon. Tuli runsaudenpula. Heinäkuussa tein lopullisen päätöksen sisällöstä, mutta vielä elo- ja syyskuun vaihteessa aloin taas kirjoittaa lisää musiikkia. Nyt paketti on kasassa”, Kantonen toteaa.

Tosin: ”Materiaalille on olemassa tietty ohjelmallinen järjestys, mutta oikeastaan vasta harjoituksissa selviää, mitkä ehdokkaat selviävät viimeiselle kierrokselle eli konserttiin Tampereelle”, hän nauraa.

Runoja säveliksi

Omissa sävellyksissään Seppo Kantonen sanoo liikkuvansa vapaasti päivän tuntojen mukaan. ”Säveltämisen tulpan aukaisi aikoinaan se, etten enää välittänyt siitä, minkälainen kappale minäkin päivänä tulee. Poistin itseltäni ennakko-odotukset omaan tekemiseen. Sen jälkeen säveltäminen on ollut hemmetin hauskaa.”

Kirjallisuudesta kiinnostunut Kantonen on säveltänyt esimerkiksi runoilijoiden tekstejä. Sirkka Seljan runot innoittivat Selja-levyyn pari vuotta sitten. ”Kun tein Selja-kappaleita, huomasin, kuinka paljon olen imenyt jostakin Heikki Sarmannon 1970-luvun musiikista. Seljan runoista syntyi tavallaan laulelmia. Ei niitä täysin jazziksi voinut säveltää, eikä toisaalta liian modernillakaan tyylillä.”

Ihan viime aikoina Kantosen työhuoneella säveliksi ovat kääntyneet Olli-Matti Ronimuksen tekstit yhteisessä sävellysprojektissa laulaja-sellisti-säveltäjä Anni Elif Egecioglun kanssa. ”Meillä on duo Anni Elifin kanssa. Hän on hieno laulaja ja huikea muusikko. Anni on kiinnostunut modernista konserttimusiikista, kuten minäkin, joten valintoja ei tarvitse selittää toiselle.”

Mutta vaikka Kantosta kuinka sävellyttää, hän nauttii edelleen pianon koskettimilla seikkailusta. Kosketuksen herkkyys, harmonioiden omaperäisyys ja tyylikäs vähäeleisyys ovat leimallista Kantosen soitolle.

”Kun elinpiiri näivettyi koronan aikana, soittamisessa tärkeä sosiaalinen aspekti on viime aikoina vain korostunut. Yhteisöllisyyden haku on aina ollut minulle määrääviä seikkoja musiikissa. Jazzyhtye on minun hiekkalaatikkoni, jossa voin leikkiä kavereiden kanssa.”

Seppo Kantonen soittaa Tampere Jazz Happening -festivaalilla Tullikamarin Pakkahuoneella perjantaina 4. marraskuuta kello 20 UMO Helsinki Jazz Orchestran solistina ja lauantaina 5. marraskuuta kello 21.45 oman yhtyeensä kanssa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut