Aamulehti
Onneksi olkoon Juha Tapio, pääset pian isolle keikalle Tampereelle! Miten olet valmistautunut tulevaan huippuhetkeen?
”No harjoittelemalla tietysti. Tässähän kului kaksi ja puoli vuotta niin, että ei tehty keikkoja. Kun juhannusaattona nousimme lavalle, joku fani oli laskenut, että edellisestä keikasta oli kulunut 930 päivää. Viimeisestä omasta konsertista ennen Ratinaa tulee kuluneeksi 973 päivää. Olemme siis muistelleet, että miten ne biisit menevätkään, sovittaneet niitä uudelleen ja rakennelleet tulevaa settiä. Olemme myös soittaneet rajallisen määrän festareita, jotta olisimme isolla lavalla ison lavan kunnossa. Konsertin teema on Elossa ja tässä kyllä väkisinkin tuntee olevansa elossa, kun on ollut niin paljon säpinää koko ajan.”
Mitkä kolme sanaa sinulle tulevat mieleen Tampereesta?
”Viimeiset puolitoista vuotta avainsana on tietenkin ollut Ratina. Tampereella asuu paljon ystäviäni ja sukulaisiani, joten toiseksi sanon sukulaiset. Jostakin syystä kolmantena tulee mieleen sana keskellä. Tampereelle voi tulla vähän joka suunnasta. Tampere on täysiverinen kaupunki, joka kasvaa ja kehittyy, mutta samalla siinä on suomalaista mentaliteettia, jotain oikealla tavalla maaseutuhenkistä.”
Miten yllätät tamperelaiset?
”Kun tein ensimmäisiä isoja keikkoja, niin aina jännitti ja huoletti, että miten homma toimii isoissa puitteissa. Nyt ollaan saatu tämä juttu kesän aikana sellaiseen kondikseen ja sellainen setti läjään, että minulla on oikeasti fiilis, että kannattaa olla paikalla. En tiedä yllättääkö se, mutta tulee tosi tykki setti. Rikas ja tuhti. Väkevä konsertti.”
”Muistan Tampereen matkat jo lapsuudestani, kun Etelä-Pohjanmaalla asuttiin ja aika oli toinen. Ei silloin matkusteltu hulluna. Isot kokemukset olivat paljon paikallisempia kuin nykyajan lapsilla ja nuorilla. Muistan, että se oli jo aika Amerikkaa käydä Näsinneulassa tai delfinaariossa”, kertoo Juha Tapio.
Korjaa jokin yleinen väärinkäsitys itsestäsi.
”Tästä minun nimestäni näkee edelleen versioita, joissa se kirjoitetaan väliviivalla Juha-Tapio. Tai sitten kysytään, että mikä minun oikea sukunimeni on. Suomen historiassa on jo vino pino näitä kahta etunimeä taiteilijanimenä käyttäviä laulajia. Jos olisin etsinyt itselleni taiteilijanimeä, olisin luultavasti kokeillut jotain toisenlaista ratkaisua. Kyllä minä olen ihan Tapion sukuun syntynyt.”
Mitä rituaaleja sinulla on ennen keikkaa?
”Minullehan kahden ja puolen tunnin intensiivinen pläjäys on tietyllä tapaa kuin urheilusuoritus. Siksi valmistaudun siihen kuin urheilija konsanaan. Teen alkulämmittelyä ja verryttelyä. Haluan, että mulla on jo vähän hiki ja olen hengästynyt, kun menen lavalle. Silloin ovat verenkierto ja aistit auki, eikä henki salpaudu ensimmäisen biisin aikana. Bändin kanssa kutsumme säpisemiseksi aikaa tuntia ennen keikkaa. Silloin alkaa yhteinen vitsailu ja levoton liikehdintä pitkin bäkkäriä.”
Onko sinulla jokin erityinen toive, mitä haluat syödä tai juoda?
”Ei ole. Kun ollaan pitkällä, tiiviillä rundilla, on parempi, että ei ole aina jotain yhtä tiettyä ruokaa, että ei kyllästy. Jos on kahvia ja hunajavettä, niin se riittää minulle. Kaikki muu tarjonta saa olla mitä on. Alkuvuosinani en pystynyt syömään ennen keikkaa koko päivänä mitään. Nyt, kun olen nimenomaan oppinut sen, että keikkaan pitää valmistautua kuin urheilusuoritukseen, niin kyllä tarpeeksi ajoissa syön kunnolla. Juuri ennen keikkaa on sitten jo perhosia vatsassa, eikä ruoka maistu.”
Kenet erityisesti odotat näkeväsi yleisössä?
”Sinne on tulossa omia perheenjäseniäni ja muita läheisiä, jotka eivät tietenkään joka keikalla ramppaa. Se tuntuu juhlalliselta. Me kiersimme paljon ennen koronaa ja oli paljon ihmisiä, jotka olivat tosi sitoutuneita käymään meidän keikoillamme. Koska nyt oli tämä parin vuoden tauko keikoissa, jokainen esiintyvä taiteilija tällä alalla mietti, että jaksavatkohan ihmiset tulla enää takaisin. Nyt onkin ollut tosi lämmittävää tunnistaa kasvoja yleisöstä. Nuo ihmiset minä tiedän ja nuo olen nähnyt ennenkin. Matka jatkuu ja nämä ihmiset ovat edelleen mukana. Olen arvostanut sitä aina, mutta nyt se jotenkin vielä konkretisoituu, kuinka upeata se on. Ja miten kiitollinen asiasta olen. On silti hienoa nähdä myös ensikertalaisia mukana.”
Mistä sinut löytää keikan jälkeen?
”Takahuoneesta bändin syleilystä. Silloin, kun kaikki menee hyvin, otetaan ilo irti ja riemuitaan. Tässä kävi kuitenkin niin hassusti, että vaikka olen suunnitellut keikkaa kaikin keinoin huolella ja tehnyt sen eteen kaikkeni, niin havahduin äskettäin siihen, että Tampereella ei ollut enää oikein hotellihuoneita tarjolla. Minut löytääkin varmaan moottoritieltä matkalla kotiin.”
Saako sinua pyytää yhteiskuvaan, jos bongaa sinut kadulla?
”Suomalaiset ovat minun tuntemuksieni mukaan hienotunteista ja kohteliasta kansaa, vaikka me aina itsestämme puhummekin vähän eri sävyyn. Siksi ilman muuta saa pyytää. Ihmiset tekevät sen vielä yleensä tosi fiksusti, kohteliaasti ja myönteisesti. En ole koskaan kokenut sitä häiritseväksi.”
Mitä päivität someen Tampereelta?
”Kuvia keikalta ja fiiliksiä. Se on saletti. Olen tosin huono somerutiineissa. Joka päivä mietin, että nyt varmaan pitäisi aktivoitua ja päivittää jotain nasevaa. Sitten huomaan illan tullen, että se on jäänyt tekemättä. Onneksi minulla on hyvä luottokuvaaja. Kaveri, joka toimittaa minulle sellaista matskua, jota on helppo jakaa.”
”Sellainen elämä, jossa minulla olisi koko ajan kännykkä kädessä ja stooriin paukkuisi koko ajan juttua siitä, missä menen ja mitä teen, ei onnistu. Siihen en ole oppinut. Joskus tulee sellainen fiilis, että pitäisi ja teen yhden päivän niin, mutta sitten voi taas mennä kauan aikaa, ennen kuin muistan sen seuraavan kerran”, pohtii Juha Tapio somerutiinejaan.
Ketä itse ihailet ja miksi?
”Lauluntekijöistä minun suuri idolini ja oppi-isäni on Edu Kettunen. Hänen työnjälkeään ihailen valtavasti. Meillä oli aivan upea hetki pari viikkoa sitten, kun yhden ystävän synttäreillä soitimme Edun kanssa yhteiskeikan. Soitimme toistemme biisejä ristiin rastiin. Jos isot konsertit ovat unohtumattomia uran huippuhetkiä, niin tuollaiset ihan salassa tapahtuvat pienet jututkin ovat niitä. Ystävän ja esikuvan kanssa lavan jakaminen oli upean tuntuista ja lämmintä.”
Mitä mietiskelet öisin?
”Kyllä minä työasioita mietin. Pikku detaljeja ja käytännön järjestelyjä. Ihannetilannehan olisi, että nukkuisi öisin. Olen aika huono siinä. Siksi myös mielellään ajelen keikoilta kotiin aika kaukaakin. On tullut tutuksi se, että on pyöriskellyt hotellihuoneen sängyssä ja katsonut kellosta, että jos olisi lähtenyt ajamaan, olisi jo kohta kotona.”
Olet nyt pitkän uran jälkeen keski-iässä kovassa vedossa ja monien fanien haaveiden kohde. Miltä se tuntuu?
”Heh heh. Tuossa oli kolme asiaa, joista oikeastaan tunnistan vain yhden. Se on tuo kovassa vedossa. Sellainen fiilis on ollut tässä kesällä. Sen, että olen keski-ikäinen, tunnustan, mutta en tunnista. Kroppa ja mieli tuntuvat seitsemäntoistavuotiaille. Fanien haaveiden kohteutta ei toisten puolesta osaa oikein ajatella. Suosio tuntuu tosi hienolta.”
”Usein tällaiseen stadionkonserttiin liittyy ajatus, että se on jotenkin uran huipentuma. Minä ajattelen, että tämä on uran suurin konsertti toistaiseksi. Kun oli tuossa tuo pakollinen parin vuoden hiljaisuus, niin tämä on seuraavan puoliajan alku. Ja sehän on ihan loistava hetki jalkapallossakin. Siksi on kiva kutsua kansa jalkapallokentälle katsomaan keikkaa.”
Kuka?
Juha Tapio
Ammatti: muusikko, laulaja, lauluntekijä.
Ikä: 48.
Asuu: Tuusulassa.
Perhe: vaimo ja kaksi lasta.
Harrastaa: kaiken sorttista urheilua, lukemista ja musiikkia: ”Olen intohimoinen amatööri, jolla kävi hyvä tsäkä.”
Juuri nyt: Juha Tapion uran tähän mennessä suurin Elossa!-konsertti Tampereella Ratinan stadionilla lauantaina 6.8.2022.
Aamulehti ja Juha Tapion Elossa!-konsertin järjestävä Nelonen Media Live kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.
