Aamulehti
Päällimmäinen ajatus Hassisen koneen Ratinan-keikan jälkeen on, että miten kolmisen vuotta aikoinaan toimineella bändillä voikaan olla näin rikas tuotanto.
Tietäähän sen toki levysoittimen omistaja tai Spotifyn asiakaskin, että yhtyeeltä ilmestyi vuosina 1980–1982 kolme toisiaan toistamatonta levyä, jotka muodostivat kiinnostavan matkan pisteestä A pisteeseen D, reipashenkisistä rockralleista (Täältä tullaan Venäjä) progressiivisempaan, säveltäjä-sanoittaja Ismo Alangon myöhempiä vaiheita enteilevään suuntaan (Harsoinen teräs). Mutta kyllä se on niin, että reilut kaksi tuntia kestävä, 28 kappaletta sisältävä elävän musiikin konsertti tuo asian esiin tavalla, johon nauhoite ei yllä.