Eletäänkö Tampereella Popeda-Kummeli-mustamakkara-elämää? Kävimme läpi Kalevauvan hittibiisin ja selvitimme kertooko kappale meistä totuuden

Kalevauva.fin uutuuslaulussa todetaan, että Tampere on maailman 26:nneksi hipsterein kaupunki, jossa eletään myös Popeda-Kummeli-mustamakkara-elämää. Pitävätkö laulun sanat paikkansa?

Mustaamakkaraa, Popedaa ja ratikkaa. Kalevauva.fi-yhtyeen Tampere-laulussa ei lähdetä merta edemmäs kalaan.

2.5. 7:00

Aamulehti

Kiinnostavien oivallusten mahdollisuus on aina läsnä, kun lupa määritellä asioita luovutetaan brändityöryhmän ulkopuolelle.

Suomessa tämä lupa on jatkuva, sillä olemme länsimainen demokratia ja sananvapausmaa, vaikkemme kuulu edes Natoon.

Tampere päätyi ulkopuolisen määrittelyn kohteeksi noin kuukausi sitten, kun suositut vantaalaismuusikot Aapo Niininen ja Kimmo Numminen julkaisivat kaupungista tekemänsä laulun. Kalevauva.fi-yhtyeen Tampere-kappaletta on kuunneltu Spotifyssa noin 20 000 kertaa ja Youtubessa karkeasti saman verran.

Tässä analyysissa analysoidaan, pitävätkö kappaleessa esitetyt väitteet paikkansa.

Kalevauva.fi – Tampere

Kalevauva.fi eli Aapo Niininen ja Kimmo Numminen.

Yhtye: Aapo Niinisen ja Kimmo Nurmisen muodostama Kalevauva.fi on perustettu vuonna 2016. Yhtyeen kappaleiden sanoitukset ovat peräisin vauva.fi-keskustelufoorumilta sekä muilta internetpalstoilta.

Kappale: Tampereen kaikki sanat ovat vauva.fi:stä. Kappale on osa maaliskuussa julkaistua Kaupunkilaulut vol. 1 -albumia. Albumilla lauletaan myös Espoosta, Vantaasta, Oulusta, Turusta, Jyväskylästä, Kuopiosta, Lahdesta, Kouvolasta ja Seinäjoesta.

Muuta: Tampereelta kotoisin oleva baritoni Waltteri Torikka fiittaa Kalevauvaa kappaleessa.

Lue lisää: Kalevauva.fi teki Tampereesta kertovan hittikappaleen, jossa todetaan: ”Tampere on paratiisi”

Katsaus menneisyyteen

Ensin ohutta kontekstia. Tamperetta on kuvattu kevyen musiikin historiassa aiemminkin.

Rap-yhtye Mansesterin Tampere II (2015) on viime vuosien teoksista tunnetuin. Se on se biisi, jota etsitään internetistä hakusanoilla tampere helmi mesta. Keskeinen viesti on, että Tampere on helmi mesta.

Kuulijan päälle vyörytetään perusteita: Hämeensilta on komea ja rantatunneli hämmästyttävä, Pyynikillä on Suomen parhaat munkit ja Ratinassa festarit. Ei ole syytä epäillä, etteikö kappale kiteytä monen Tampere-fiilistelijän tuntemuksia ja osu täten maaliinsa.

Mansesteri-yhtye ja Mikko Alatalo luovuttivat yhden kultalevyistään pormestari Lauri Lylylle marraskuussa 2019.

Lue lisää: Tampere II -räppiä on kuunneltu kaksi miljoonaa kertaa – Lauri Lylylle luovutetaan kultalevyn lämpimäiskappale torstaina

Tampere-fiilistely on elinvoimainen laji. Itsekin kirjoitin reilu vuosi sitten Aamulehteen viihdyttäväksi tarkoitetun pakinan, jossa väitin Tampereen olevan Suomen kiinnostavin kaupunki. Vyörytin perusteita: täältä tulee pääministeri ja jääkiekkokapteeneita.

Lue lisää: Keskustelu helsinkiläisten kanssa paljasti Tampereesta jotain uskomatonta – Tampere on Suomen kiinnostavin kaupunki, ja tämän hulvattoman jutun luettuasi et voi olla eri mieltä

Oletettavasti paljasjalkainen lukija kommentoi, että täkäläiseksi ilmiöksi miellettävään omakehuun eivät oikeasti syyllisty tamperelaiset vaan tamperelaistuneet. Vaikea sanoa, pitääkö se paikkansa, mutta selvää on, että pelkällä hehkutuksella ei Tampereen henkistä olemusta ja sen asukkaiden tuntoja tavoiteta.

Kuvaa on siis täydennettävä kriittisillä ajatuksilla. Sellaisia löytyi esimerkiksi Tampereen kuuluisimmilta junantuomalta Juice Leskiseltä (1950–2006), joka on kirjoittanut ja laulanut suomalaisista paikkakunnista kuin Juice Leskinen valtaapitävien turmeltuneisuudesta eli paljon.

Tamperetta ei kohdeltu lauluissa aina silkkihansikkain. Juicen Tampere oli Manserock-kappaleen (1981) mukaan syöjätärtä muistuttava ei-kenenkään maa, jossa Aamulehti painelee asioita villaisella. Leskinen täydensi kappaleen penseää viestiä tuumaamalla Soundille, että ”tamperelaiset aina vaahtoavat siitä kuinka erilaisia ovat, mutta ei niilläkään muuta ole kuin R-kioskeja ja niitähän on joka paikassa”.

Vastapainoksi olisi kyllä jakaa monta kaunistakin Juicen säettä tai aivan erisävyistä lausuntoa – ”Tampereelta puuttuu itsepalvelupesuloita, eikä oikein mitään muuta puutukaan” –, mutta nyt on jo kiiruhdettava eteenpäin.

Katsaus nykyhetkeen

Eli on aika mennä asiaan.

Kalevauva.fin Tampereessa esitetään sekä kehuiksi että moitteiksi tulkittavia väitteitä. Analysoidaan niitä kuusi kappaletta.

Analyysi nojaa googlailuun, kaupungilla viime vuosina tehtyihin havaintoihin sekä ylioppilastodistuksen tuomaan arvovaltaan.

Puretaanpa laulu osiin.

Väite 1: ”Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki / Maailman 26:nneksi hipsterein kaupunki”

Nämä ovat kylmiä faktoja. Jälkimmäistä on syytä hieman avata: muuttoyritys MoveHub listasi maailman hipstereimmät kaupungit vuonna 2018 selvittämällä, missä on eniten vegaaniravintoloita, kahviloita, levykauppoja, vintagemyymälöitä ja tatuointiliikkeitä suhteessa väkilukuun. Tampere oli 446 kaupungin selvityksessä Suomen kakkonen (Helsinki oli sijalla 9), ja jätti Englannin-serkkunsa Manchesterin taakseen sijalle 27.

Turku hävisi Tampereelle hipsterilistalla peräti 34 sijaa, mikä kompensoi hyvin sen kolmannen faktan, että Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 ja että vuonna 2026 se on Oulu.

Tatuointiliikkeiden määrä on yksi hipsteriyden mittari. Kuvassa vuonna 2020 Tampereen-liikkeensä avannut Cleopatra Ink Puutarhakadulla.

Väite 2: ”Muu maa kun lässyttää niin Tampereella hakataan paalua ja kiskoa maahan”

Rantatunneli, Torni, Luminary, Nokia-areena, ratikka, Ranta-Tampella sun muut ovat suuriluokkaista ja käypää todistusaineistoa väitteen puolesta. Eli ”kaiken maailman stadioneita ja raitioteitä tehdään kuin oltaisiin metropolissa”, kuten tuumasi Riikka Purra helmikuussa. Tavallista kyttäläläistäkään ei onneksi ole unohdettu, sillä nelisen vuotta tyhjillään olleella Otavallanhovin tontillakin saatetaan vihdoin loppukesällä päästä rakentamaan.

Kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja, niin sanottua ratikkavaltuustoa taannoin vetänyt Sanna Marin voinee toki todistaa, että ei Tampereellakaan kiskoja ilman perusteellisia puheita päästy maahan hakkaamaan.

Ja lisää syntyy, muun muassa uutta stadionia Tammelaan. Kuva tämän vuoden helmikuulta.

Väite 3: ”Täällä eletään edelleen Popeda-Kummeli-mustamakkara-elämää”

Tämähän yrittää olla moittiva väite (seuraava säe kuuluu, että Porissa junttius on aidompaa), mutta ottaen huomioon, että Popedalla on kappale, jossa riimitellään että ”kuka vei porstuasta porkat voi sian sorkat”, että Kummeli on luonut Pikku-Henryn, ja että mustamakkara on tiettävästi hyvää, ei tällainen elämä kuulosta ollenkaan hullummalta.

Vuoden 2013 Vuonna 85 -elokuva toki todisti, ettei kaikki ole hauskaa vaikka siinä lukee Manse ja kasari.

Kaikki missä lukee Kummeli ja ysäri kylläkin on.

Mitä Popeda-elämä ikinä onkaan, ei se viime aikoina varsinaisia väistymisen merkkejä ole osoittanut. Kuva Nokia-areenan jättikeikalta joulukuusta 2021.

Väite 4:Teatteri on lähinnä jotain suomenhevosteemaista rillumareita”

Sirkku Peltolan Suomen hevonen palaa heinäkuussa Tampereelle Pyynikin kesäteatterin, Tampereen Teatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotantona, eli totuuspohjaa löytyy. Useilla paikkakunnilla kiertänyt menestysnäytelmä on nähty Tampereella viimeksi vuonna 2005. Jatko-osineen (2008, 2011 ja 2015) näytelmäsarjan esitykset ovat keränneet TTT:ssä yli 150 000 katsojaa. Jos kahdelletoista kielelle käännetty rakastettu maaseutukuvaus ei nappaa – kuten se muotoilusta päätellen ei tee – on kahden suuren ohjelmistossa tänä keväänä myös esimerkiksi Bulgakovia ja Matildaa.

Suomen hevonen ja siitä kasvanut Kotala-sarja ovat olleet Tampereen Työväen Teatterin 2000-luvun menestystarinoita. Vuoden 2005 arkistokuvassa Harmo-hevosta esittänyt suomenhevonen Topi ja omistajansa Mari Sundell.

Väite 5:Ei oopperaa eikä mahdollisuutta uida alasti”

Tarkalleen ottaen Tampereella on ooppera nimeltä Tampereen ooppera. Se vietti viime vuonna 75. syntymäpäiväänsä. Tämän vuoden tuotanto, maaliskuussa esitetty Mozartin Taikahuilu sai Aamulehden kriitikolta Harri Hautalalta neljän tähden arvostelun.

Se puolestaan pitää paikkansa, että nudistirantaa ei ole, mutta viime kesänä Cult Cunthin aktivistit kyllä herättivät keskustelua vaatimalla Rauhaniemen kansankylpylän saunaan hieman löyhempää alastomuuskäsitystä eli naisille oikeutta saunoa ilman yläosaa. Nähtäväksi jää, onko Tampereen henkinen ilmapiiri asian suhteen murroksessa ja mihin se vielä johtaakaan.

Elianderin uimaranta eli Onkiniemen uimaranta on ihan tavallinen uimaranta Särkänniemen kyljessä.

Väite 6: ”Joka kulmakuppilassa on aina joku Jaakko-Ville Pietari soittamassa ukulelea”

Tämä virke on niin hauska, että sen on oltava totta, ja jos ei ole, niin herätkää kulmakuppilat.

Ukulele. Kuvituskuva.

Johtopäätökset

Avoimiksi jäi vielä sellaisia kysymyksiä kuin räkivätkö tamperelaiset poikkeuksellisen paljon, ja onko tamperelaisilla miehillä Suomen parhaat perseet – eli on oikea hetki lopettaa.

Viralliseksi lausunnoksi kirjattakoon, että kyllä Kalevauvan kappale kertoo varsin uskottavan tarinan ainakin minun tuntemastani Tampereesta.

Se on hyvä suoritus, sillä paikkakuntien tai muiden alueiden osuva kuvailuhan on vakavasti puhuen mitä haastavin taiteenlaji.

Muistelen kuulleeni ainakin neljän eri maakunnan kasvatin luonnehtivan synnyinseutujensa ihmistyyppiä vähäpuheiseksi ja vaatimattomaksi, hieman jäyhäksi mutta sitkeäksi. Olen valmis antamaan kuvaukselle arvoa vasta, kun löytyy maakunta, jonka ihmisten sanotaan olevan suurisuisia ja rehvakkaita, ulospäin suuntautuneita luovuttajia.

Taideanalyysi päättyy toteamukseen että taide ei vain kommentoi todellisuutta vaan myös luo sitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut