Tamperelainen avunjako saa ylistystä – "Malli on sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa"

Leipäjonoista väitellyt Tuomo Laihiala pitää Tampereen Ruokanysseä asiakkaan kannalta paljon miellyttävämpänä tapana saada ruoka-apua kuin pitkässä leipäjonossa jonottaminen.

Tuomo Laihialan kotialbumi
Tamperelainen avunjako saa ylistystä – "Malli on sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa"

Tällä hetkellä hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala on Norjassa. Hän teki alkuvuonna väitöskirjan leipäjonoista. Hänen mielestään ruuan jonottaminen pakkasessa ja sateessa ei ole inhimillistä.

Päivi VasaraMoro

Ennen 1990-luvun lamaa ruoka-avun tarvetta ei juurikaan ollut. Suomen ensimmäinen ruokapankki perustettiin Tampereelle vuonna 1995. Muut suomalaiset seurakunnat ja järjestöt ottivat tästä mallia. Ruoka-aputoiminnan ajateltiin jäävän tilapäiseksi. Toisin kävi.

–Pitkät leipäjonot ovat koko Suomen häpeäpilkku. Hyvinvointivaltiossa kenelläkään ei tulisi olla tarvetta ruoka-apuun, sanoo hyvinvointitutkija Tuomo Laihiala, joka väitteli alkuvuodesta leipäjonoista.

Jo muutaman vuoden vanhan arvion mukaan ainakin 20 000 suomalaista joutuu viikoittain turvautumaan erilaisten vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystoimijoiden järjestämään ruoka-apuun.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ruoka-apua jakavien seurakuntien määrä on kaksinkertaistunut. Pelkästään Kirkkopalvelut jakaa vuosittain yli 100 000 yksittäiselle asiakkaalle Euroopan unionin ruoka-apua. Pisimmät leipäjonot ovat Helsingissä.

"Jonottaminen pakkasessa ja sateessa on epäinhimillistä"

–Ruoka-apu mielletään usein köyhäinavuksi. Ihmiset eivät halua, että ystävät, naapurit ja sukulaiset näkevät heidät leipäjonossa. Hyväntekeväisyysavun vastaanottaminen voi myös tuntua nöyryyttävältä. Varsinkin iäkkäät, naiset, lapsiperheelliset ja korkeasti koulutetut kokevat tilanteesta häpeää, Tuomo Laihiala sanoo.

Hänen väitöstutkimuksessaan ilmeni, ettei ruoka-apu ratkaise avuntarpeen taustalla olevia ongelmia, vaan saattaa johtaa huono-osaisen identiteettiin ja siten ongelmien syvenemiseen.

–Ruoan jonottaminen pakkasessa ja sateessa ei ole inhimillistä, toteaa Tuomo Laihiala.

"Tampereen tapa on asiakkaalle miellyttävämpi"

Tampereen yliopistossa työskentelevä Tuomo Laihiala on kuullut Tampereen Ruokanyssestä.

–Toimintamalli on asiakkaan kannalta paljon miellyttävämpi tapa saada apua kuin pitkässä jonossa jonottaminen. Tampereen malli onkin sellainen, että sitä kannattaisi harkita myös muissa seurakunnissa, Tuomo Laihiala sanoo.

Tuomo Laihialan mukaan ruoka-aputoiminnan kehittämisen ei kuitenkaan tule tapahtua ilman, että samalla pohditaan sitä, kuinka avuntarve saataisiin vähenemään ja parhaassa tapauksessa kokonaan lakkaamaan.

Tutkimus osoittaa, että leipäjonoissa käyvien tarve täydentää heikkoa taloudellista tilannettaan johtuu erityisesti heikosta perusturvan tasosta ja korkeista asumiskustannuksista.

–Erityisen vaikeaa on yksin vuokralla asuvilla, yksinhuoltajilla, työttömillä ja pienituloisimmilla eläkeläisillä. Näiden ryhmien köyhyyttä olisi mahdollista torjua yhteiskuntapoliittisin keinoin, Tuomo Laihiala sanoo.


Lue myös nämä


Kommentit (4)

  • Nälkä

    No pistäkää leipäjonot kiinni piruvieköön, osaan minä varastaakin.

  • Nimetön

    Kyllä suomalainen jaksaa jonottaa. Monikohan käy näissä jonoissa ihan käymisen ilosta..

    Jos ilmaiseksi saa jotain, sitä kannattaa jonottaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio