Kilpailut ja kyselyt

Tiesitkö, että Kalevala viimeisteltiin Laukon kartanossa tai että Gallen-Kallela asui Tampereella? – Pyhä-Näsin reiteille kootaan tarinakokonaisuuksia, joista voi nauttia pyöräillessä

Pyhä- ja Näsijärven reiteille kootaan maisemiin liittyviä tarinakokonaisuuksia. Ensimmäinen käsittelee Akseli Gallen-Kallelaa.

Toni Repo, aamulehti
Tiesitkö, että Kalevala viimeisteltiin Laukon kartanossa tai että Gallen-Kallela asui Tampereella? – Pyhä-Näsin reiteille kootaan tarinakokonaisuuksia, joista voi nauttia pyöräillessä

Historiantutkija Mikko Pollari kertoo, että taidemaalari Akseli Gallen-Kallela asui 1900-luvun alussa hetken Sandbergin talossa Tampereen Keskustorin laidalla. Nykyään rakennuksessa on Kekäleen myymälä.

Maria ErmaMoro

Pyhä- ja Näsijärven pyöräilyreittejä kehitetään vauhdikkaasti, ja nyt pyöräilijöiden iloksi kootaan maisemiin sopivia tarinoita. Pyhä-Näsi-pyöräilyreitistö koostuu kahdeksasta eripituisesta ja erilaisesta reitistä. Kolme niistä on Näsijärven ja viisi Pyhäjärven puolella. Reittien pituudet vaihtelevat 15:n ja 320 kilometrin välillä.

Jatkossa pyöräilijät voivat nauttia retkellään järvimaisemien lisäksi myös alueen historiasta, sillä Ekokumppanit Oy julkaisee internetissä erilaisia alueeseen liittyviä tarinakokonaisuuksia.

– Matkailija voi syventyä alueen kiehtovaan kulttuurihistoriaan etukäteen tai vaikkapa kesken matkan, historiantutkija Mikko Pollarikertoo.

Pollari on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa projektia.

– Me työstämme nyt viittä tarinakokonaisuutta, mutta niitä tulee luultavasti lisää.

Tarinat ovat anekdootteja historiallisista tapahtumista, paikoista tai alueella eläneistä ihmisistä.

Kokonaisuudet julkaistaan Pyhä-Näsin nettisivuilla osoitteesta pyhanasi.fi. Tällä hetkellä ne koostuvat tekstistä ja kuvista, mutta jatkossa tarinoista on tarkoitus tehdä myös äänitiedostoja.

– Niitä voi sitten kuunnella samalla kun pyöräilee.

Eriika Ahopelto, Eriika Ahopelto, Aamulehden arkisto
Tiesitkö, että Elias Lönnrot viimeisteli Kalevalan Laukon kartanossa työskennellessään? Laukon kartanon nykyinen päärakennus on Rafael Haarlan 1930-luvulla rakennuttama.

Tiesitkö, että Elias Lönnrot viimeisteli Kalevalan Laukon kartanossa työskennellessään? Laukon kartanon nykyinen päärakennus on Rafael Haarlan 1930-luvulla rakennuttama.

Gallen-Kallela ja Thesleff

Ensimmäinen tarinakokonaisuuksista julkaistiin viime viikolla, ja se käsitteli taidemaalari Akseli Gallen-Kallelaa.

– Gallen-Kallelan elämä liittyy Pyhä-Näsin maisemiin monin tavoin, Pollari kertoo.

– Tunnetuin kytköksistä lienee hänen 1890-luvun puolivälissä Ruovedelle rakennuttamansa erämaa-ateljee Kalela, mutta taiteilijan jälkiä löytyy myös Visuvedeltä, Mänttä-Vilppulasta, Keuruulta, Tampereelta ja Sääksmäeltä.

Työn alla on myös tarina taidemaalari Ellen Thesleffistä, jolla oli taiteilijakoti Muroleessa. Myös Pyhä-Näsin kansanperinteestä on tekeillä yksi tarinakokonaisuus.

– Alueella on runsaasti yliluonnollisia ilmiöitä koskevaa kansanperinnettä ja esimerkiksi noituutta koskevaa historiaa.

– Erityisesti Ruovesi tunnetaan noitapaikkakuntana, jossa järjestetään joka kesä Noitakäräjät-tapahtuma. Pyhä-Näsin alueeseen liittyy kuitenkin myös muita paikallisia uskomuksia, myyttejä ja muinaisuskoa.

Osallistu arvontaan

Tiedätkö jonkin kiehtovan anekdootin, salaisen paikan tai mielenkiintoisen tarinan henkilöstä, tapahtumasta, paikasta tai alueen historiasta? Jaa se kanssamme ja voit voittaa retken Näsijärven tarinoiden äärelle itsellesi ja valitsemallesi matkatoverille.

Moro ja Ekokumppanit arpovat kaikkien vastanneiden kesken viisi kappaletta kahden hengen lippuja Pyhä-Näsin Juhlaristeilylle lauantaina 11.8.

Juhlaristeilyn ohjelmassa on laivamatka Muroleen kanavalle 110-vuotisjuhliaan viettävällä höyrylaiva Tarjanteella ja sen perään leppoisa pyöräretki Maisansaloon, jossa retkeläisiä odottavat herkullinen saaristolaisbrunssi sekä lämmin sauna ja Näsijärven virkistävät aallot. Paluumatka taittuu Tarjanteella takaisin Mustalahden satamaan illan suussa.

Anekdootteja voi kertoa ja arvontaan voi osallistua 19.7. asti. Osallistujien tulee olla täysi-ikäisiä. Voittajille ilmoitetaan asiasta sähköpostitse.

Tiesitkö tätä?

Ellen Thesleffillä oli kadonnut taiteilijakoti Muroleessa.

Muroleen kanavan vieressä, Muroleenkosken rannalla sijaitsi 1890-luvulta aina 1960-luvulle asti Ellen Thesleffin taiteilijakoti Casa Bianca. Casa Biancaa ei ole enää olemassa, mutta Thesleffiä inspiroinut Muroleenkosken ympäristö on edelleen kenen tahansa kulkijan koettavissa.

Kalevala viimeisteltiin Laukon kartanossa.

Elias Lönnrot asui vuosina 1824–1849 kaiken kaikkiaan viisi vuotta Laukon kartanossa, jossa hän toimi kotiopettajana ja keräsi paikallisia lauluja ja tarinoita, kuten Elinan surma -runon. Laukossa Lönnrot myös viimeisteli Kalevalan toisen ja lopullisen version.

Akseli Gallen-Kallela asui Tampereen Keskustassa.

Axel Gallén asettui marraskuussa 1901 Tampereelle. Kaupungista oli helpompi saada porilaisen Juséliuksen mausoleumin freskotyössä tarvittavia malleja kuin Ruovedeltä. Toisaalta Tampereelta oli hyvät kulkuyhteydet Poriin ja Ruovedelle, jossa Gallén ajoittain vieraili muun muassa hakemassa tarvikkeitaan. Perhe muutti Kauppakadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa sijaitsevaan rakennukseen eli Sandbergin taloon. Nykyään talossa on Kekäleen myymälä.

Gallén työskenteli mausoleumin freskojen luonnosten parissa. Tampereella oleskelu ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä keväällä 1902 Gallén oli jo siirtynyt perheineen Poriin Kuuminaisiin.

Emil Wikströmin ateljeekoti sijaitsi Sääksmellä.

Emil Wikström (1864–1942) oli yksi aikansa merkittävimmistä kuvanveistäjistä Suomessa. Hänen elämänsä tärkein kiintopiste Pyhä-Näsin alueella oli ateljeekoti Visavuori Sääksmäellä.

Pyhä-Näsi-reitistön varrella on myös nähtävillä runsaasti Wikströmin julkisia teoksia esimerkiksi Valkeakoskella, Tampereella ja Mänttä-Vilppulassa, missä myös sekä hänen että Akseli Gallen-Kallelan mesenaatteina toimineet Serlachiukset vaikuttivat.

I. K. Inha vietti lapsuutensa Virroilla.

I. K. Inhaa (1865–1930) on kutsuttu Suomen kansallisvalokuvaajaksi, mutta hän oli myös tuottelias kirjailija, toimittaja ja kääntäjä sekä yksi polkupyöräilyn uranuurtajista maassamme. Inha syntyi ja vietti lapsuutensa sekä nuoruutensa kesät Virroilla Jäähdyspohjan kylässä, jonka ympäristöä hän ikuisti valokuviinsa.

Inhan kytkös seutuun ei katkennut, vaan 1910-luvulla hän myös rakennutti seudulle kahta Kimalle-nimistä mökkiä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio