Kolumnit

Moron kolumni: Muistot muovimaton alle

Olli Helen

Tampereen Tammelan tuorein taistelu kirjattaneen historiaan yhdentoista vuoden mittaisena. Lemminkäinen Oy ilmaisi 2010 halunsa rakentaa nykyisen Paltsun paikalle jalkapallostadionin, asuinrakennuksia ja liiketiloja.

Nyt näyttää siltä, että Lemminkäisen ja sen mahtavien aseveljien, Tampereen kaupunki mukaan lukien, väsytystaktiikka on katkaissut urheasti hanttiin panneiden paikallisten vastustajien selkärangan: Paltsun korttelin rakentaminen alkaa 2019, ja stadion asuntoineen, liikkeineen ja parkkiluolineen on valmis 2021.

Paltsulla ja Paltsusta on tapeltu usein ennenkin. Pitkän sodan ensimmäinen taistelu oli lähes saman pituinen kuin viimeinen: kaupungin urheiluseurapioneerit Kisatoverit, Weikot ja Pyrintö mankuivat kenttää Tammelan taakse jo 1920-luvun alussa.

Porvariseura Pyrinnön anomuksessa työläiskotien kyljessä sijainnutta länttiä nimitettiin kunnioittavasti ”Tammelan takalistoksi”. Siitä huolimatta toimeen tartuttiin lukemattomien selvitysten ja kirjelmien jälkeen, ja TPV sai isännöidä kentän ensimmäistä jalkapallo-ottelua 13. toukokuuta 1931 kello 12–14.

Urheiluväen toive täyttyi kymmenessä vuodessa, mutta muuten hankkeella ei ollut mitään yhteistä uuden Tammelan stadionin rakentamisen kanssa. Vanhan Paltsun toteutuminen venyi siksi, että se tehtiin hätäaputöinä: kenttää pykättiin, kun Tampereen äijillä ei ollut muita hommia. Eukot ja mukulat saivat sapuskaa tasaiseen tahtiin.

Myös uusi Tammelan stadion tarjoaa työtä monille, mutta se on ollut vain sivuseikka. Pääasia on, että rakennusfirmojen omistajat ja muut sijoittajat saavat reilusti tuottoa.

En jaksa liittyä nipottajien kuoroon, sillä Tampere tarvitsee nykyaikaisen jalitsukentän keinolla millä hyvänsä. On törkeää, että esimerkiksi Vaasa ja Seinäjoki ehtivät ennen meitä.

Vanhana Paltsun suurkuluttajana paljastan normaali-ikäisille tamperelaisille, ettei Tammela ole kovin perinteikäs kaupungin huippujalitsun tyyssija. Aluksi tärkeimmät matsit pelattiin Pyynikillä, sitten Ratinassa ja vasta 1990-luvulta alkaen Paltsulla.

Pian Paltsun satavuotiaat jäljet jäävät muovimaton ja loistolukaalien alle, mutta muistot elävät. Siitä kiitos esimerkiksi Annikinkadun tytölle Eija Elmgrénille, joka kokosi lähes kaiken Paltsusta omakustanteensa Tammelan Pallokenttä, Paltsun historiaa kansien väliin.

Paltsu ei ole ollut ei yhden asian pyhättö, vaan monipuolinen koko kansan liikuttaja ja viihdyttäjä. Siellä tamperelaiset ovat jalka-, jää- ja pesäpalloilleet, taito- ja pikaluistelleet, jääkiekkoilleet, löytäneet toisiaan numeroilloissa ja viihtyneet jääjuhlissa.

Lopuksi Ankkurit ylös -marssi soimaan. Siihen kaikki arvokas päätettiin Paltsulla, Ratinassa ja Koulukadulla.

Kirjoittaja on Aamulehden emeritustoimittaja.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet