Kymmenen sukupolvea saman kadun varrella – Heikki Rauhalan suvun vaiherikas tarina vie 1700-luvulle saakka

Heikki Rauhala on tutkinut sukunsa historiaa jo viisitoista vuotta. Takana on kymmenen polvea ja yli 230 vuotta saman kadun varrella.

Petri Huhtinen, Aamulehti
Kymmenen sukupolvea saman kadun varrella – Heikki Rauhalan suvun vaiherikas tarina vie 1700-luvulle saakka

Heikki Rauhalan suku on asunut saman kadun varrella jo kymmenen sukupolven ajan.

Anni HuttunenMoro, Näsilinnankatu

Pysäköimme auton Tiiliruukinkadulle, emmekä kuvaajan kanssa edes ajattele kadun nimeä. Myöhemmin käy ilmi, että sekin on tärkeä palanen tarinassa, jonka pian kuulemme.

Kaikki alkoi siitä, kun Heikki Rauhala ihmetteli ääneen perheensä sukuhaudassa lepääviä Seuderlingejä. Keitä he olivat? Kun elossa olevat sukulaiset eivät osanneet vastata kysymykseen, Rauhala alkoi selvittää sukunsa historiaa. Arkistot ja kirkonkirjat veivät nopeasti mukanaan. Selvitystyö johti 1700-luvulle saakka.

Nalkalan torppa

Nykyisen Ratinan sillan silmukan alla on edelleen tyhjä maapläntti. Siinä sijaitsi aikoinaan torppa, jota Nalkaloiden suku oli asuttanut jo kolmessa polvessa ennen kaupungin perustamista 1779.

Vuonna 1780 torppa huutokaupattiin. Silloin siinä asuivat Juho ja Maija Nalkala, heidän tyttärensä Maria ja tämän puoliso Erkki Björkqvist. Torppa siirtyi kaupungin johtajien käyttöön, kun kruununkirjanpitäjä Ekholm, kruununinspehtoori Lagerbaum ja luutnantti Thilman ryhtyivät pitämään sitä puustellinaan.

Juho ja Maija Nalkala taas saivat tontin osoitteesta Näsilinnankatu 35 ja muuttivat sinne tyttärensä ja tämän puolison kera. Maria Nalkalan ja Erkki Björkqvistin vanhimmasta pojasta Johan Björkqvististä tuli kaupungin tiilimestari.

Seisomme Nalkalan kentän vieressä katselemassa vanhoja tiluksia.

– Tässä vieressä oli Nalkalan tiilitehdas, jossa tiilimestari Björkqvist työskenteli aikoinaan, Heikki Rauhala kertoo.

– Itse asiassa Tiiliruukinkatu onkin saanut nimensä tehtaan mukaan.

Korkea-arvoiset naapurit

”Björkqvistien tonttinaapuriksi Näsilinnankatu 33 paikkeille saapui 1782 Ylöjärven Runsaan ratsutilalta kersantti Johan von Zweigbergk trahtööriksi. Alunperin Prahasta lähtöisin olevat Zweigbergkit, tamperelaisittain ”sveiperit”, maksoivat vuonna 1785 eniten veroa oikeudesta käyttää silkkikangasta, vaikka varallisuusverotuksessa he esiintyivät rutiköyhinä. Tämä koreilu saattoi juontaa juurensa siitä, kun Zweigbergkit muutama sukupolvi aiemmin olivat kuningatarsuosiossa.”

Petri Huhtinen / Aamulehti
Näsilinnankadun ja Satamakadun kulmauksessa toimii nykyään thai-hierontapaikka. Reilu 200 vuotta sitten se oli Juho ja Maija Nalkalan sekä heidän tyttärensä Maria Nalkalan ja tämän puolison Erkki Björkqvistin koti.

Näsilinnankadun ja Satamakadun kulmauksessa toimii nykyään thai-hierontapaikka. Reilu 200 vuotta sitten se oli Juho ja Maija Nalkalan sekä heidän tyttärensä Maria Nalkalan ja tämän puolison Erkki Björkqvistin koti.

Tiilimestari Björkqvist nai koreilevien Zweigbergkien tyttären Johannan ja pariskunta muutti Näsilinnankatu 37 ja Satamakatu 5 kulmaukseen. Paikalla on nykyään thai-hieronta.

Rauhala hymyilee puhuessaan kaupunkikuvan muutoksista. Hyvät tiedot historiasta kadunkulmien tarkkuudella muuttavat tapaa, jolla kotikaupunkiaan katsoo.

Björkqvistin ja Zweigbergkin tytär Eva Christina nai karstamaakari Johan Mecklinin. Seuraavassa polvessa heidän tyttärensä Emilia Charlotta puolestaan avioitui warwarina työskennelleen Erik Johan Saleniuksen kanssa. Warwari Salenius kaupitteli puleerattuja pöytiä ja lipastojaan osoitteessa Näsilinnankatu 21-23.

Epäonninen poliisi

”Poliisi Johan Söderling, myöhemmin Seuderling, saapui kaupunkiin 1862 höökariksi. Tämän värikkään persoonan elo uudessa kaupungissa ei alkanut ruusuisesti, kun Tampereen palossa 1865 hän kärsi vakuuttamattomana kaikkein suurimmat vahingot ja teki Sanomia Turusta -julkaisun mukaan vararikon. Vuoden 1867 pääsiäismarkkinoilla häntä ammuttiin tappelussa käsivarteen ja 1872 hän kaupitteli Tampereen Sanomissa ”Hywäksi puhdistettua wiinaa 3 markkaa 40 penniä kannulta...”. Hän avioitui 1873 Saleniuksen tyttären Maria Charlottan kanssa. Heidän ruokakauppansa ”Seuderling gård” sijaitsi osoitteessa Näsilinnankatu 34, wiinakauppa Kauppakadulla ja porjarin puoti tutulla tiilimestarin tontilla.”

Poliisi Johan Seuderling kaupitteli tuotteitaan Tampereen Sanomissa vuonna 1872.

Poliisi Johan Seuderling kaupitteli tuotteitaan Tampereen Sanomissa vuonna 1872.

Tässä vaiheessa tarinaa ollaan kohdassa, jossa Heikki Rauhala pääsi sukujuurtensa jäljille, eli Seuderlingien haudalla.

Rauhala kertoo, että sukuhaudan Seuderlingien kymmenestä lapsesta aikuiseksi selvisi neljä. Orvoksi jäänyt Olga Sofia oli heistä ainoa, joka jäi Tampereelle asumaan. Hän vaihtoi nimensä Kylli Souannaksi ja avioitui kauppiasperheen pojan Sigfrid Vindican Paaerin kanssa. Pariskunta sai kaksi lasta, jotka nimettiin Kalevalan mukaan Ainoksi ja Kullervoksi.

Painotalon perintö

Kullervo Paaer toimi Suomen trikoon väriosaston johtajana ja nai myöhemmin kivipainaja Arvidssonin tyttären, Mary Cecilian.

Arvidssonit perustivat Uusi Kivipaino -yrityksen, joka toimi, missä muuallakaan, kuin Näsilinnankadulla. Paino sijaitsi miltei tismalleen nykyistä ravintola Ohranjyvää vastapäätä ennen kuin se muutti 1955 Epilään ”Wintterin mutkaan”. Uudessa Kivipainossa tehtiin niin Jallut ja Me Naiset kuin Korkeajännitykset ja Tex Willeritkin.

Reino Branthin
Näsilinnankatu kuvattuna samasta kohtaa lähes päivälleen 60 vuoden erotuksella. Uusi kivipaino sijaitsi aikoinaan aivan kuvan oikeassa laidassa.

Näsilinnankatu kuvattuna samasta kohtaa lähes päivälleen 60 vuoden erotuksella. Uusi kivipaino sijaitsi aikoinaan aivan kuvan oikeassa laidassa.

Petri Huhtinen, Aamulehti

Paaerit saivat tyttären, Pirjon vuonna 1938. Tamperelaiset saattavat muistaa hänet pitkän linjan kaupunginvaltuutettuna. Pirjo meni naimisiin maisema-arkkitehti Kalevi kanssa ja he saivat kaksi poikaa, RauhalanHeikin ja Rikun.

Tarina kuin elokuva

Professori Viljo Rasila kiteytti Tampere. Tutkimuksia ja kuvauksia 7 -kirjassaan: ”On varmaa, että perusteellisemman nykyhetkeen ulottuvan tai nykyhetkestä lähtevän sukututkimuksen jälkeen useampikin nykyinen tamperelainen voisi johtaa juurensa niistä ihmisistä, jotka asuivat paikalla jo ennen kuin kaupunkia edes suunniteltiinkaan”.

Tämä tarkoittaa, että moni tamperelainen saattaa hyvinkin olla Heikki Rauhalalle läheisempää tai kaukaisempaa sukua.

Heikki ja hänen veljensä ovat sukulinjassaan ensimmäinen polvi, joka ei ole asunut Näsilinnankadulla. Heikin poika on kuitenkin palannut suvulle vuosisatojen saatossa tutuksi tulleen kadun varrelle asumaan. Sijaintina on vieläpä Ainanlinna, jossa myös pojan isoäiti Pirjo Rauhala asui osan nuoruudestaan.

Petri Huhtinen, Aamulehti
Ainanlinnassa on asunut sekä Rauhalan äiti että tämän poika.

Ainanlinnassa on asunut sekä Rauhalan äiti että tämän poika.

Heikki Rauhala kuitenkin kertoo, että kunhan viimeinenkin poika muuttaa pois kotoa, suunnitelmissa on suunnata Näsilinnankadulle, jonne veri lievästi sanottuna vetää.

– Olen aina ajatellut, että jossain vaiheessa tällä kadulla on päästävä asumaan.

Lisäksi miehen haaveena on lanseerata Nalkala Ale ja Kersantti Zweigbergk olutbrändit ensimmäisten tamperelaisten kunniaksi.

Teksti sisältää otteita Heikki Rauhalan sukukertomuksesta.

Ota sanasto haltuun

Puustelli = virkatalo

Trahtööri = kapakoitsija

Karstamaakari = villa­lankojen käsittelijä

Warwari = sorvari

Höökari = ruokakauppias

Porjari = kauppias


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet