Moro, Karjalanpuisto
Tampereella on kylvetty luvatta harvinaisia kasveja eri puolille kaupunkia. Kaupunginpuutarhuri Timo Koski sanoo, että kasvien kylväminen, istuttaminen tai siirtäminen kaupungin maille vaatii luvan.
Facebookista löytyy tuore myös viesti, jossa kehotetaan kylvämään hamppua mahdollisimman moneen julkiseen paikkaan. Viestissä muistutetaan, että laitonta versiota ei saa kylvää.
Kaupunginpuutarhuri Timo Koski muistuttaa, että kaupungin maille istuttaminen ja kylväminen vaatii kaupungin luvan.
Sissiniittyjä on tehnyt muun muassa Villi vyöhyke -yhdistys, mutta se kiistää kannustaneensa luontoon kuulumattomien kasvien levittämiseen.
Yhdistyksen puheenjohtaja Jere Nieminen kertoo, että harvinaista isotakiaista on kuitenkin hiljattain kylvetty neljään paikkaan Tampereella.
Nieminen sanoo, että luonnonkasvien kylvämiseen liittyy ongelmia, joita kaikki eivät ymmärrä. On erittäin tärkeää, että siemenet kerätään lähialueelta. Tärkeää on myös, ettei harvinaisen tai rauhoitetun kasvin siemeniä kerätä liikaa. Jos näin tehdään, alkuperäinen kasvupaikka heikkenee.
”Emme ymmärtäneet, että kaupunkilaiset, joille mainostimme sissiniittyjä, eivät ryhtyneet keräämään siemeniä itse vaan tilasivat niitä netistä”, sanoo Nieminen toiminnan alkuvaiheesta vuosia sitten.
Sissikylvöt nosti esiin Maatiainen-lehti. Se kirjoittaa, että laji.fi-portaalista löytyvistä Tampereen neidonkieli-havainnoista enemmistö saattaa olla kylvettyjä kasveja. Myös Tampereella harvinaisen rohtokoirakielen luonnonkantaa on lehden mukaan kylvetty monille sissiniityille.
Lehti ei nimeä tekijöitä.
Nieminen sanoo, että rohtokoirankieltä Villi vyöhyke ei ole kylvänyt. Hän sanoo, että kaikki yhdistyksen siementenkeruupaikat, kylvetyt lajit ja sissiniityt on dokumentoitu.
”Yhdistystämme on useita kertoja syytetty turhaan kylvöistä, joita emme ole tehneet.”
Tiatoo
Rauhoitetut kasvit
Suomessa on noin 200 rauhoitettu kasvilajia.
Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irti leikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee myös rauhoitetun lajin siemeniä.
Valokuvaaminen on sallittua, jos kuvaaminen ei vahingoita rauhoitettua kasvia.
Yleisohjeena on, että jos kasvia ei tunne, sitä ei pidä poimia.
Tällä hetkellä ketokäenminttu ja ketokaunokki ovat kasveja, joilla on Tampereella vain yksi kasvupaikka. Villi vyöhyke hoitaa näitä paikkoja ja kylvää siemeniä muualle toiveena saada levitettyä kasvia. Alkuperäisten kasvupaikkojen hoitoa on muun muassa lupiinien ja pujon kitkeminen.
Yhteistyötä
Tampereen kaupunginpuutarhuri Koski sanoo, että Villin vyöhykkeen sissikylvöistä ei sinänsä ole ollut haittaa, koska kylväjät ovat tienneet, mitä he tekevät. Siemenet ovat olleet lähialueelta, eikä vieraslajeja ole levitetty.
Nykyisin Villi vyöhyke ja Tampereen kaupunki tekevät paljon yhteistyötä. Suunnitelmissa on siirtää, istuttaa ja kylvää Karjalanpuistoon yhteistyössä yhdistyksen ja asukkaiden kanssa harjukasveja Kalevanharjulta. Karjalanpuisto on niin sanottu maisemaniitty, eli se niitetään kerran vuodessa. ”Tavoitteena on lisätä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta”, sanoo Koski.
Puistoon on tulossa muun muassa neidonkieltä, metsänätkelmää ja ketokaunokkia.
Kalevanharju näyttää metsäiseltä, mutta siellä on niittypaikkojakin. Villi vyöhyke on kerännyt kasvien siemeniä ja kasvattanut niistä taimia. Ne istutetaan Karjalanpuistoon kesän aikana. Kosken mukaan näin tehdään, koska se on kasvuun lähdöltään varmempi keino. Kalevanharjulla kasveja uhkaa maaston kuluminen. ”Kunpa ihmiset malttaisivat pysyä merkityillä poluilla.”
Yhteistyötä on tehty muun muassa Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alueella, jossa on paahdeniitty, sekä Niemenrannassa Sahavainionpuistossa ja Ranta-Tampellassa ratapenkalla. Villi vyöhyke siirsi vuonna 2017 ratikan reitiltä Kalevasta turvaan rauhoitetut lehtoneidonvaipat. Ne istutettiin Multisiltaan Rajamäen alueelle.
”Kun toimitaan lupien kanssa, tiedetään, mitä on kylvetty tai istutettu mihinkin”, Koski sanoo.
Tuomiokirkon edustalla oli tuuhea hamppukasvusto kesäkuussa vuonna 2014. Poliisi kävi poistamassa kasvit kukkapenkistä.
Karjalanpuistoon istutetaan niittykasvien siemeniä, kertoo kaupunginpuutarhuri Timo Koski.
Hamppua kukkapenkissä
Luvattomia kylvöjä tai istutuksia on tehty muillakin kuin suomalaisilla luonnonkasveilla. Moro kertoi kymmenkunta vuotta sitten, että Tuomiokirkon seinustalla oli iso hamppukasvien kasvusto. Kylväjä ilmoittautui itse Morolle.
Mies kertoi, että häntä suututtaa katsoa maata, missä ei kasva mitään. Hamppu oli lajiketta, josta ei voi tehdä huumausainetta. Poliisi piti toimintaa vastuuttomana.
Myös Finlaysonin rakennuksen portilla olleesta kukkaruukusta pilkotti vuonna 2014 kahden hamppukasvin taimet.
Tutkimus vaarantuu
Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntösen mukaan villit kylvöt ovat kaksipiippuinen asia.
Maatiainen-lehti muistuttaa, että yksi luonnonkasvien kylvämiseen liittyvä ongelma on, että kylvöt vaikeuttavat kasvitieteellistä tutkimustyötä. Euroopassa on maita, joissa kasvimaantieteellinen tutkimus on liki mahdotonta. Kääntönen sanoo yhden tällaisen maan olevan Hollanti.
Karjalanpuisto on Kiinanmuurin ja Kalevantien välissä. Puistossa kasvavien lehmusten, koivujen ja jalavien lehdet on jätetty tarkoituksella maahan maatumaan.
Oma niitty
Lähialueilla tuotettuja siemeniä ja etenkin luonnonkasvien siemeniä on vaikea löytää kaupoista.
Jere Nieminen antaa vinkin ihmisille, jotka haluavat tehdä pihalleen niityn keräämällä luonnonkasvien siemeniä. Kasvit eivät saa olla Pirkanmaalla rauhoitettuja tai silmälläpidettäviä lajeja.
Päivänkakkaran, puna-ailakin, ahdekaunokin ja kissankellon siemeniä voi kerätä, sillä nämä kasvit eivät ole liian harvinaisia luonnosta ja kylvää omalle maalleen.
Villi vyöhyke on kymmenkunta vuotta sitten sissikylvänyt puna-ailakkia Tampereen rautatieaseman lähellä olleiden pylväiden juurelle ja liikenteenjakajaan. Yhdistyksen Facebook-sivustolla on vuodelta 2017 tieto, että kasvustot on myrkytetty.
