Tampereen kaupunki on jäänyt kiinni monenlaisista taloudellisista väärinkäytöksistä.
Henkilöstö jakoi pimeästi Hakametsän jäähallin vuoroja ja pani rahat omaan taskuun. Hyvätuloisille poliitikoille ja erilaisille johtajille on annettu etukortteja, joilla on päässyt harrastamaan liikuntaa ja kulttuuria tavallisten kaupunkilaisten kustannuksella.
Veronmaksajille kuuluvia palvelutuottoja on siis jaettu pimeästi henkilöille, joille ne eivät kyllä kuulu. Ja leväperäisyys on jatkunut vuosia, jos ei peräti vuosikymmeniä. Kyse ei enää ole pikkurahoista.
Tampereen kaupungin on nyt tehtävä erityistilintarkastus kaikissa toiminnoissaan isoimmat tytäryhtiöt mukaan luettuna ja tulokset on kerrottava avoimesti.
Asiaan perehtynyt lukijamme perustelee suuritöistä ja myös erittäin kallista toimenpidettä kolmella syyllä: Noppa I, Noppa II ja Noppa III. Tampereella on synkät perinteet taloudellisista väärinkäytöksistä, joiden peittelyyn jopa maan poliittinen johto yritti 1980-luvulla vaikuttaa.
Tampereen maine ei yksinkertaisesti kestä sitä, että kaupungin virkakoneistosta paljastuisi nyt esillä olleiden epäselvyyksien lisäksi vielä jotakin muuta päivänvaloa kestämätöntä toimintaa. Varsinkin kun konsernijohtaja Juha Yli-Rajala joutuu niitä selvittelemään.
Noppa I: Asuntorakentamista Hervannassa avokätisesti rahoittaneet Tampereen Osuuspankki ja sen omistama Tammermaan Kiinteistökeskus olivat ajautumassa konkurssiin 1970-luvun lopulla. Asiassa ilmenneet epäselvyydet johtivat Osuuspankkitarkastuksen tekemään rikosilmoitukseen, ja juttu päätyi komisario Sulo Aittoniemen pöydälle.
Aittoniemelle selvisi, että Tammermaan Kiinteistökeskuksen rahoittamat uudet asunnot oli rakentanut Rakennusliike Noppa, joka oli saanut rakennusurakat ilman kilpailutusta ja laskuttanut tekemästään työstä ylihintaa. Tuomio: linnaa ja vahingonkorvauksia.
Noppa II: Noppa oli saanut asuntohallitukselta lainarahaa aravarakentamiseen. Aittoniemi teki tutkinnallisen olettaman, että Keskustapuoluetta lähellä ollut asuntohallituksen rahoitusjohtaja Kalevi Sassi oli antanut aravarahoista ylimääräisiä summia Nopalle, joka oli siirtänyt ne Keskustapuolueen kassaan.
Noppa III: Kun juttu laajeni koskemaan myös sosialidemokraatteja, alettiin puhua Noppa III:sta. Rakennusliikkeiden johtajat kertoivat, että puoluerahoitusta kerättiin 1970-luvun loppupuolelle saakka asuntohallituksen kautta siten, että rahoitusjohtaja Kalevi Sassi hoiti Keskustalle ja pääjohtaja Olavi Lindblom sosialidemokraateille menevää osuutta.
Skandaali tunnettiin koko maassa ja muun muassa presidentti Mauno Koivisto ja pääministeri Kalevi Sorsa yrittivät vaikuttaa tutkintaan.
Vyyhdin ainoa voittaja taisi olla rötösherroja jahdannut komisario Sulo ”Suti” Aittoniemi (smp, kesk., oma ryhmä), joka ponnahti neljäksi kaudeksi kansanedustajaksi ja jopa smp:n presidenttiehdokkaaksi.
Kirjoittaja on Moro-lehden tuottaja.
