Moro, Tahmela
Peltiä äänekkäästi nakuttava tikka on taas aloittanut kevätpuuhansa Tahmelassa.
Joitakin asukkaita jatkuva aamuinen pellin nakuttaminen harmittaa. Yksi alueen asukas kirjoitti Facen Tampereen Puskaradio-ryhmässä näin:
”Voi avara luonto mua nyt armahda. Naapuruston herättelee kivasti noin viideltä Tahmelassa luontokappale, joka kulkee nimellä peltitikka. Joka huhtikuussa heinäkuun lopulle. Tykkää lennellä lyhtytolppien päihin ja nakuttaa metalliosia tavalla, että kyllä muutan pärisee.”
”Hauraan aamun hiljaisuudessa ääni kantaa kauas ja tunkeutuu tärykalvoilta luihin ja ytimiin kuin asvalttipiikkari steroideilla. Kolme vuotta tätä nyt on kuunneltu.”
Peltiset valaisinten kuvut ovat suosittuja tikkojen nakuttelupaikkoja.
Tuttu tikka
Moro kävi Tahmelassa tutkimassa, muttei tavannut tikkaa. Sen sijaan useat asukkaat kertoivat tietävänsä tapauksen hyvin.
”Olen asunut täällä kymmenen vuotta ja aina on keväällä kuulunut. Ei varmaan enää ole sama tikka, vaan seuraavaa tai sitä seuraavaa sukupolvea”, asukas arveli.
Tahmelankadun pysäkillä Nysseä odottanut Tarmo Huuskonen kertoo, että tikka kuuluu hänen kotiinsa sisälle saakka.
”Mielenkiintoinen tapaus, mutta ei se minua ole häirinnyt. Tässä se pyörii Tahmelankadun ja päiväkodin alueella.”
Päiväkodin ympäristössä tiedetään peltitikka hyvin. Sen nakutus kuuluu ainakin Ojakadulle saakka.
Luontotohtori tietää
Moron luontotohtori eli luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen selittää, miksi tikka valvottaa osaa tahmelalaisista. Yleensä kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka.
”Käpytikkojen päristely liittyy varsinkin kevääseen ja reviirinvaltaukseen. Tikat valitsevat kuivan puun, sähköpylvään peltisen osan tai vaikka talon rännin, missä ääni kaikuu hyvin ja kantaa kauas.”
Tarkoituksena on tiedottaa muille koiraille, että tämä reviiri on varattu, ja naaraille, että siellä asustaa lisääntymiskykyinen koiras. Tosin sitten kun reviirillä on jo tikkapariskunta, koiras ja naaras voivat molemmat kuuluttaa reviiriään rummuttamalla. Tikka voi kokeilla erilaisia alustoja, ja käyttää hyväksi havaittua rummutuspaikkaa useina vuosina.”
Tahmelankadulla kohti Pyynikkiä kuuluu paljon tikkujen nakuttelua etenkin keväisin. Tällä alueella liikkuu myös monien hermoja kiristävä peltitikka.
Vaimenee toukokuussa
Yleensä rummutus vaimenee, kun toukokuu alkaa, koska siitä lähtien tikoilla on muuta tekemistä, eli munien haudonta ja poikasten ruokinta. Jos rummutus jatkuu yhtä vilkkaana vielä kesälläkin, se voi tarkoittaa, että reviiriä asuttaa poikamiestikka, jolla ei vielä ole vastuullaan perhe-elämän velvoitteita.”
Pesiviä tikkoja kuten muitakaan lintuja ei saa häiritä niiden pesimäaikana maaliskuulta lokakuulle. Käpytikka on myös rauhoitettu, eikä sitä saa vahingoittaa.”
”Jos tikka on häiriöksi, voi joillain paikoilla yrittää vaikuttaa rummutuspaikan (esimerkiksi katon reunalaudan) kaikupohjaan tai rämisevään materiaaliin, niin ettei siitä enää lähde kovaa ääntä. Silloin tikka yleensä siirtyy muualle. Muuten on hyvä odotella toukokuuta ja toivoa, että tikka saa puolison.”
Haikara on äänekäs
”Muutenkin kevät on tietysti aikaa, jolloin lintujen äänet hallitsevat maisemaa. Fasaanikoiraat kuuluttavat haareminsa naaraille ja muille koiraille omasta tontistaan, rastaat ja varislinnut mainostavat ja puolustavat pesiään, ja oikeastaan jokainen metsän on täynnä lintujen ääniä.”
”Äänekkäimmät linnut löytyvät kuitenkin vesien rannoilta. Niistä kuuluvien lienee kaulushaikara, jonka matala, pulloon puhallusta muistuttava ääni voi tyynellä kelillä kantaa jopa kilometrien päähän.”