Moro, Petsamo
Lähes 30 vuotta ravintoloiden vuoropäällikkönä työskennelleen tamperelaisen Ville Peltolan (46) työpäivä ei pääty siihen, kun hän poistuu baaritiskin takaa ja hurauttaa kotiinsa Petsamoon.
Vuodesta 2009 Pirkanmaan Osuuskaupan ravintoloissa, muun muassa Hovipojassa työskennellyt Peltola laskeutuu yön pikkutunteina petsamolaisen puutalon kellariin työpajaansa, jota hän kutsuu pikemminkin “yöpajaksi”.
Siellä mies keskittyy intohimoiseen harrastukseensa kalastusvieheiden valmistukseen.
Kaksi Peltolan pajassa maalattua jerkkiä odottaa vielä lopullista käsittelyään.
Muutama vuosi sitten hän törmäsi Hauenkalastajat-facebook-ryhmässä hengenheimolaiseensa Sami Tikkaseen (29). Kuopiosta kotoisin oleva myynti- ja asiakaspalvelija Tikkanen ja pohjanmaalainen Peltola rakentavat nyt yhteistyössä muun muassa jerkkejä sekä kumisia haukijigejä ja -shädejä.
“Tässä pääsee tekemään sitä, mistä itse tykkää. Kokemus on osoittanut, että itse suunnitellut ja kestäviksi rakennetut vieheet myös toimivat paremmin kuin sarjavalmisteiset”, parivaljakko toteaa.
Tiatoo
Haukivieheitä
Jerkki: Kookkaita 10–20-senttisiä ja painoltaan 30–150-grammaisia. Valmistaminen on tarkkuutta vaativaa, sillä siinä pitää ottaa huomioon uistimen vajoamisnopeus, vajoamisasento sekä painotuksen sijoitus oikeisiin paikkoihin. Käsityötä eli ne ovat arvokkaita.
Jigi: Kumista valmistettuja pehmovieheitä, joihin lisätään koukut. Kookkaita, usein yli 100 grammaa painavia, mutta myös kevyempiä versioita.
Shad: Iso, jopa yli 200 grammaa painava jigikoukku, johon pannaan kumista tehty kalaviehe. Mainittu kaikkien aikojen tehokkaimmaksi haukivieheeksi.
Sami Tikkanen rakenteli ensimmäisen vaappunsa jo koulun käsityötunnilla, ja vieheen valmistus jäi “kummittelemaan mieleen”.
Peltola aloitteli vieheiden valmistamista aluksi omakotitalon keittiössä, kunnes sai vaimonsa suosiollisella opastuksella “häädön” kerrosta alemmaksi.
Ensimmäinen erä
“Aloitimme yhteistyön vajaat kolme vuotta sitten. Nyt olemme saaneet maalattua ensimmäisen 15 vieheen erän jerkkejä. Sami tekee ensiksi vieheen aihiot vesileikkurilla koivuvanerista, jonka jälkeen aihioita lähdetään jyrsimään, hiomaan ja pyöristämään. Pohjalakkauksen jälkeen vieheet tulevat maalattaviksi kellariini”, selvittää Ville Peltola.
Peltola on rakentanut pajaansa pienellä sähkömoottorilla toimivan pyörittimen, jonka oksissa epoxilla pinnoitetut vieheaihiot kuivuvat. Paranneltu versio pyörittimestä on ajatuksen asteella.
Ville Peltola on rakentanut itse sähkömoottorilla toimivan pyörittimen, jonka oksissa epoximaalatut vieheet kuivatetaan.
“Vain käsitöitä”
Käsityönä tehtyjen pikkupajojen uistimet ovat vallanneet erityisesti 2000-luvulla hyllymetrejä myös isoista kalastusalan liikkeistä.
Sunnuntaikalastaja ostaa helpoiten suuren brändin tuotteita, joita on eniten saatavilla, mutta kokeneimmat ja innokkaimmat eivät tyydy tavanomaiseen.
“Itse olen luopunut kokonaan suurten kaupallisten brändien tuotteista, ja ostan nykyään vain käsityönä tehtyjä vieheitä”, sanoo Sami Tikkanen.
Tikkanen on valmistanut muun muassa hauki-, ahven- ja lohivieheitä sekä tasapainopilkkejä.
“Olen päällystänyt vieheitä jonkin verran myös aidolla kalannahalla. Olen käyttänyt niihin muun muassa salakan, muikun ja kuoreen nahkaa, mutta helposti repeävän nahan työstäminen vaatii kärsivällisyyttä.”
Ville Peltola on rakentanut työpajaansa telineen, jossa hän maalaa vieheaihiot.
Kauppa somessa
Pienvalmistajien erät ovat yleensä niin pieniä, että niiden kauppaaminen hoidetaan ilman välikäsiä sosiaalisessa mediassa.
“Ei tästä kovin hyville palkoille pääse, sillä vieheiden valmistaminen vie aikaa. Jos valmiista tuotteesta pyytää esimerkiksi 30 euroa, pelkän materiaalin osuus on hinnasta jo kolmannes”, laskee Ville Peltola.
Hauenkalastajat-ryhmässä liki 20 000 jäsentä
Nokialainen Mikko Salonen perusti ilmeiseen tarpeeseen hauenkalastajille oman Facebook-ryhmänsä vuonna 2013.
Ryhmä on kymmenessä vuodessa saavuttanut huikean suosion, joten jäseniä on tällä hetkellä liki 20 000.
“Netissä oli paljonkin erilaisia kalastuspalstoja, mutta ei varsinaisesti yhtään pelkästään hauenkalastukseen erikoistunutta, joten tämä tuli selkeään tarpeeseen. Ryhmässä jaetaan nyt laajasti tietotaitoa haukien nappaamisesta”, sanoo Salonen.
Vuodesta 2017 lähtien ryhmä on järjestänyt keväisin ja syksyisin HK Open –kalastuskisan. Ensimmäisellä kerralla 120 joukkuetta mitteli viidestä pisimmästä hauesta. Nyt ryhmä mainostaa nettisivustollaan olevansa Suomen suurin kalastuskilpailu, johon osallistuu 1 300–1 400 venekuntaa.
Ville Peltolan kämmenellä kaksi viimeisimmin maalattua haukijerkkiä.
Ilmoittautuminen 19.-21.5.2023 järjestettävään kevään HK Openiin päättyy huhtikuun lopussa. Joukkueessa on oltava vähintään kaksi jäsentä. Kilpailukalojen todentamiseen vaadittavat mittatarrat ja -tägilaput on tilattava etukäteen 30.4.2023 mennessä.
Rennosti-sarjassa hauen alamitta on 80 ja Kaikki peliin -sarjassa 95 senttiä.
Koivuvanerista leikatut ja käsitellyt vieheet odottavat vielä viimeisiä silauksia ennen kuin ne ovat valmiina pyyntiin.