Moron luontotohtori vastaa tällä palstalla kysymyksiin, jotka voi lähettää osoitteeseen moro@aamulehti.fi. Kuva on välttämätön. Kuvaa tarvitaan lajin tunnistamiseen
Luontotohtori on Tomi Kumpulainen, joka on luonnontieteellisen museon amanuenssi museokeskus Vapriikissa Tampereella.
Lukijan kysymys: Olen kalastanut verkoilla jo vuosikymmeniä Näsijärvellä ja näin sydäntalvella maistuu matikkasoppa erinomaisesti. Olen kuitenkin karsastanut täkäläisten mateiden maksoja, kun niissä pääsääntöisesti esiintyy valkoisia keitetyn riisinjyvän kokoisia ”maukuroita”, joista minulla ei ole aavistustakaan mitä ne ovat
Voiko tuollaisen maksan heittää keittoon, mateen maksahan sinällään on parasta herkkua sopassa.
Luontotohtorin vastaus: Kyseessä on kalaloinen, joka kuuluu heisimatoihin. Tämä laji on nimeltään haukimato, jolla on elämänsä aikana kolme isäntälajia: hankajalkaisäyriäinen, ahven tai made ja lopulta hauki. Loinen siirtyy seuraavaan isäntäeläimeen pedon syödessä sen edellisen isännän.
Haukimato on ihmiselle vaaraton, joten tämän loislajin haitta ihmiselle on esteettinen. Mateen lihaksessa tai maksassa voi kuitenkin elää sen sukulaislaji, toinen heisimatolaji, joka voi tarttua myös ihmiseen.
Molemmat lajit kuolevat kalan kypsennyksessä ja ilmeisesti pakastuksessakin, joten tällaisen kalan käyttäminen on turvallista, kunhan se on kunnolla kypsennetty. Ihmiselle haitallinen heisimato on nykyisin varsin harvinainen. Haukimato sen sijaan on vielä nykyisin tavallinen – tosin paikoittainen ja puuttuu monista vesistöistä. Haukimadon määritti kalatutkija Anssi Karvonen Jyväskylän yliopistosta.