Moro, Satakunnankatu
Keskeisellä paikalla Tampereella on ruma rakennus, jonka erikoisuus on sen tontti.
Kun tontilta katsoo mihin suuntaan tahansa, kohtaa katse Wanhan Tampereen eli kaupungin tunnetuimmat ja merkittävimmät rakennukset tai alueet.
Jussinkylän tavalliset puutalot kehystävät maiseman.
Tämä kaikille tamperelaisille ja myös monille muualla Suomessa asuville tuttu paloasema jää pelastajien käyttöön, vaikka uusi pääpaikka valmistuukin Nekalaan.
Se on Tampereen pääpaloaseman takapihalla sijaitseva punatiilinen uudisrakennus. Rakennus valmistui Pellavatehtaankadun varteen vuonna 1980. Laajennus mahdollisti vanhan puolen peruskorjauksen, josta remontin yhteydessä poistettiin muun muassa palopäällikön asunto.
Pääpaloaseman vanhalla puolella on monta huomiota herättävän kaunista yksityiskohtaa. Tässä kuvassa Iida Kalakoski ja Teemu-Taavetti Toivonen ihailevat Satakunnankadun vilinää.
Tontin toisella puolella on yksi Tampereen tunnetuimmista rakennuksista eli arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema pääpaloasema Satakunnankadun ja Lapintien risteyksellä.
Satakunnankadun toisella puolella näkyy myös Lönnin suunnittelema entinen kauppaoppilaitos, nykyinen nuorten monitoimitalo. Se valmistui vuonna 1911.
Iida Kalakoski kuvattiin vanhan ja uuden puolen yhdistävässä käytävässä. Taustalla on vanhan puolen erikoiset Wivi Lönnin suunnittelemat kattorakennelmat.
Sen vieressä on vuonna 1929 valmistunut hotelli Tammer, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer.
Ylös katsottaessa katse osuu tuomiokirkon torniin. Lännessä taas pilkistävät Tampellan alueen punatiiliset entiset tehdasrakennukset.
Tikasauto siirtyy
Paloaseman tontti muuttui mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa, kun Tampereen kaupunki päätti uuden pääpaloaseman rakentamisesta Nekalaan. Alueen kaavamuutos on meneillään ja uudet tilat saataneen käyttöön vuonna 2025.
Moro-lehti pyysi paloasemavierailulle Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian ja rakennusperinnön hoidon yliopisto-opettajan Iida Kalakosken.
Vanhan puolen tallit suunniteltiin alun perin hevosten käyttöön. Nykyiset paloautot ovat niin leveitä, että taustapeilit pitää kääntää sisäänpäin ennen talliin peruuttamista.
Paloasemaa ja tulevaisuuden suunnitelmia esitteli pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen.
Toivosen mukaan pelastajat pysyvät Lönnin suunnittelemalla vanhan paloaseman puolella, vaikka uusi asema valmistuukin Nekalaan.
”Keskustaan jää kaksi ambulanssia ja kaksi paloautoa. Sen sijaan nyt uudella puolella lähtöä odottava tikasauto siirtyy Nekalaan, sillä se ei vanhan puolen talliin mahdu.”
Myös vesipelastukseen erikoistunut paloauto pysyy vanhassa hevosille suunnitellussa tallissa. Syykin on selvä.
”Tammerkoski on aivan tuossa vieressä ja se näkyy vesipelastusten määrässä.”
Toivonen perustelee läsnäoloa keskustassa myös sillä, että esimerkiksi Tampereen kesä on tapahtumien näkökulmasta yhtä superviikonloppua ja sekin heijastuu pelastustehtäviin.
1980-luvun tuote
Pellavatehtaankadun varressa sijaitseva rakennus on 1980-luvun tuote, ja se näkyy kaikessa. Talleissa on nyt ensihoitajien ambulansseja ja Nekalaan muuttava tikasauto. Toisessa kerroksessa on taukotiloja sekä opetus ja toimistotiloja.
Rakennuksen toisessa päässä on paloaseman entiset korjaamotilat sekä muun muassa päiväkoti.
Iida Kalakoski on tyytyväinen Toivosen viestiin, jonka mukaan alun perin paloasemaksi suunniteltu yli sata vuotta vanha Lönnin luomus kelpaa paloaseman käyttöön tulevaisuudessakin ja että paloasematoiminnan kaltainen työ voi säilyä ja näkyä kaupungin keskustassa.
Yleensä rakennukset säilyvät parhaiten siinä käytössä, mihin ne on alun perin suunniteltu ja rakennettu. Lönn piirsi nimenomaan paloaseman, vaikka aluksi tallissa olikin vain hevosia ja hevosvetoisia kärryjä.
Tämä näkymä on kuvattu letkutornista Satakunnankadun suuntaan.
”Usein todetaan, että seinät ovat vain seiniä, mutta kyllä tässä tapauksessa paloaseman vanhan puolen seinillä on suuri merkitys kaupunkilaisille ja myös kiinteistön käyttäjien identiteetille.”
”Rakennus on ylpeyden aihe, eikä sitä ei pidä sivuuttaa.”
Kilpailun paikka
Pelastuspäällikkö Toivonen summaa, että lisärakennukselle ei pelastuslaitoksella ole käyttöä uuden paloaseman valmistuttua Nekalaan.
Myös Kalakoski nyökyttelee, ettei hän vastusta purkuajatusta ja tontin käyttötarkoituksen muuttamista.
Kalakoski pitää Puuvillatehtaankadun varresta mahdollisesti vapautuvaa tonttia kuitenkin kaupungin vaativimpana täydennysrakentamisen paikkana historiallisen ympäristönsä vuoksi.
Tämä näkymä on kuvattu letkutornista Tampellan suuntaan.
Aivan vieressä ovat myös vanhan paloaseman erikoiset kattomuodot sekä tietysti vanha letkunkuivaustorni.
Kalakoski ottaa puheeksi arkkitehtuurikilpailun tontin erikoislaatuisuuden vuoksi. Hänen mielestään tontille pitäisi rakentaa arvoalueen ehdoilla ja rajoittaa esimerkiksi uudisrakentamisen korkeutta.
