Moro, Kaakinmaa
Hieman syrjässä Pyhäjärvenkadun ja Papinkadun kulmassa sijaitsee yksi Tampereen salaisuuksista. Se on Savi-Seppona tunnetun keramiikkataiteilijan Seppo Lindbomin lahjatavaraliike, joka on aivan uskomaton satumaa.
Nyt Savi-Seppo, 79 vuotta, haluaisi päästä sairauseläkkeelle ja myydä yrityksensä kaikki varastot ja liiketoiminnan uudelle yrittäjälle.
Tähän väliin täytyy varoittaa putiikista. Jos aioit vierailla kaupassa, varaa siihen aikaa. Kaupassa on satoja keramiikkatöitä, jotka suorastaan huutavat huomiota. Seinälle ripustetuilla kaloilla on oma ilmeensä, lattialla istuu luonnollisessa koossa olevia koiria. Pöydällä seisoo kymmeniä enkeleitä.
Sammakoita on vähän joka paikassa. Ne ovat viime kesän villitystä. Myös eri kokoisia lintuja löytyy runsaasti.
”Joku ohikulkija onkin joskus todennut, että minun pitäisi ottaa pääsymaksu ovella”, yrittäjä kommentoi.
Seppo Lindbomin liike sijaitsee katujen kulmassa, joten hänellä on ollut käytössään poikkeuksellisen paljon näyteikkunoita töiden esittelyyn.
Sairaus Ruotsista
Seppo Lindbom on siitä erikoinen taiteilija, että hän löysi keraamikon uransa vasta 40 vuotiaana. Kaikki alkoi vuonna 1983, jolloin hän osallistui savityöpajaan Hervannan vapaa-aikatalolla.
Sen jälkeen hän perusti oman savipajan Kehräsaareen.
Myymälän kellarikerroksessa on kymmenien neliöiden savipaja.
”Elämäni aikana olen tehnyt monenlaisia töitä. Keuhkoahtaumatautini sain aikoinaan Ruotsissa, jossa levitin asbestia putkien eristykseksi ja työskentelin metallinpinnoitusyrityksessä. Silloin ei mitään suojaimia käytetty.”
Kuvaa ja tekstejä
Lindbomia voi sanoa monilahjakkuudeksi. Kun hän työskenteli Ruotsissa, maalasi hän vuokraemännälle tauluja, joka myi ne ja kuittasi tuloilla asumiskulut. Taulut kävivät hyvin kaupaksi.
Hyllyt lattiasta kattoon ovat täynnä muun muassa erilaisia lasitteita.
”Joskus nuorena kirjoitin myös seikkailukertomuksia sinikantisiin vihkoihin, mutta ne ovat kadonneet jonnekin.”
Lahjatavaraliikkeen keramiikkatyöt on pääosin tehty 10 viime vuoden aikana. Niiden suurelle määrälle on hyvä selitys. Savi-Seppo on äärimmäisen tuottelias.
Enkelit ja muut uskontoihin liittyvät esineet ovat myymälässä näyttävästi esillä.
”Minulla on vuosien aikana ollut runsaasti harjoittelijoita. Teen itse 5–6 työtä samassa ajassa kun harjoittelija yhden.”
”Uran alkuaikoina minulla oli periaatteena, että joka päivä piti tuottaa 500 markan edestä myytäviä tuotteita. Siihen meni päivittäin 2–3 tuntia.”
Huikeat näyteikkunat
Savi-Seppo on vuokralla liiketilassaan Kaakinmaalla. Huoneisto sijaitsee kulmauksessa, jossa on runsaasti näyteikkunatilaa Pyhäjärvenkadulle ja Papinkadulle.
Ikkunat ovat täynnä toinen toistaan vangitsevampia savitöitä, kuin Sokoksen ja Stockmannin jouluikkunat aikoinaan.
Käsin muotoillut pikarit ovat Lindbomin harvinaisempaa tuotantoa.
Liike oli tunnettu siitä, että näyteikkunoiden hahmot vaihtuivat kerran kuukaudessa.
”Nyt en enää sitä jaksa.”
Näyteikkunat ja myymälätila ovat vain pieni osa satumaata. Takahuoneesta vievät portaat kellariin, jossa itse taideteokset syntyvät.
Kellarissa on ainakin kolme polttouunia. Hyllyllä odottaa käyttöä kymmenet lasitusainetta sisältävät rasiat. Hyllyt notkuvat puolivalmiita tuotteita.
Teekipoilla ei elä
Lindbom arvelee, että liikeyritys sopisi keraamikolle tai alan osuuskunnalle. Uusi omistaja saisi kaikki valmiit tuotteet, joten omaa mallistoa ei ihan heti tarvittaisi.
Veneet, meri ja merenkulku ovat myymälässä läsnä.
Savi-Seppo tunnetaan alan piireissä Utsjoelta ja Hankoon ja aikoinaan hän on tehnyt paljon tilaustöitä muun muassa seurakunnille, myös Tampereen ev. lut. seurakunnille.
”Nykyisin ei enää teekupin dreijauksella voi itseään elättää, sillä niitä saa halvemmalla Kiinasta.”
Myytävänä ovat muun muassa kaikki Suomessa esiintyvät kalat.
Lindbomin hyllyssä on toki astioita, mutta eivät ole dreijaamalla tehtyjä perusastioita.
Lindbomin lastenlapsista ei yritykselle löydy jatkajaa. Perikunnallekaan hän ei selvitettävää haluaisi jättää, vaan mieluiten hän myisi kaikki kerralla pois.
Seppo Lindbom pitää eläimistä, ja ne ovatkin korostetusti olleet mukana esineiden tuottamisessa.
”Sen jälkeen voisin keskittyä vaikka seurakunnan toimintaan.”
Sammakot olivat taiteilijan viime kesän villitys.
Jokaisessa työssä on paljon yksityiskohtia ja sen vuoksi myymälää voi kutsua satumaaksi.
