Kaikki mahtuivat Tampereen Hämeenkadulle kun Viistokatukin veti vielä liikennettä – Valokuvaaja Antero Tenhunen teki elämän­työstään huippu­hienot kuvakirjat

Moro, studio

Tunnettu tamperelainen valokuvaaja ja alan yrittäjä Antero Tenhunen käytti tehokkaasti koronavuodet.

Hän kävi läpi vuosikymmenien aikana kertyneen kuva-arkistonsa ja teki noin 10 000 kuvasta parikymmentä kuvakirjaa. Yhteensä niissä on noin 1 000 sivua.

Kirjat ovat kookkaita, A3-kokoisia. Monista vastaavista kuvakoosteista ne eroavat siinä, että kuvia ei ole painettu, mikä heikentää laatua. Sivut on tehty aidosta valokuvapaperista, ja juuri sen vuoksi kuvat näyttävät häkellyttävän tarkoilta.

Antero Tenhunen luotti Uolevi Österiin ja hänen lentokoneeseensa. Tässä kuvassa Kalevan rakentaminen on vasta alussa. Kuva: Antero Tenhunen

”Olen aina ollut kiinnostunut myös tekniikasta ja koko työurani ajan olen käyttänyt vain parhaimpia saatavilla olevia välineitä”.

Tenhunen on käyttänyt aikaa myös kuvien jälkikäsittelyyn. Kuvia on siis käsitelty ennen kuvaksi tulostamista.

Tiatoo

Antero Tenhusen ura

15.8.1961 ensimmänen työsopimus. Ura alkoi Foto-Stafilla, omistajina oli kuuluisa tamperelainen valokuvaaja E.M. Staf.

22.3.1965 valittiin Tamvision jälkeisen Yle TV2:n tiedotuksen valokuvaajaksi.

1998 teki Ylen TV2:n kanssa sopimuksen valokuvauksen ja laboratoriotoiminnan yksityistämisestä.

31.11.1998 aloitti valokuvamyymälä Valokuvia Kodak Express toiminnan Lielahdessa.

Vuoden 2007 lopussa myi yrityksen osakekannan ja siirtyi yksityiseksi ammatinharjoittajaksi.

Ylen tiedotuksen materiaalien kuvauksen lisäksi hän on dokumentoinut teattereiden toimintaa (Tampereen Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri), asuntomessuja, Kulttuurirahaston apurahojen jakojuhlia sekä maisemia Tampereelta ja muualta Pirkanmaalta sekä rakennusliikkeiden kohteita ympäri Suomea.

Esimerkiksi työstä Tenhunen ottaa monet tamperelaisesta arkkitehtuurista eli eri rakennuksista otetut kuvat. Niitä hän on ottanut muun muassa eri rakennusliikkeille.

”Olen suoristanut seinät niin, että kameran objektiivin vääristävä vaikutus ei enää näy lopputuloksessa.”

Omalla kustannuksella

Osa arkistokuvista on digiajan tuotoksia eli niistä ei ole negatiiveja, vaan valmiita tietokoneella käsiteltäviä tiedosta.

Iso on mustavalkokuvia, väridioja tai esimerkiksi 6 x 6-negatiiveja. Tenhunen on käyttänyt myös suurta palkkikameraa, jonka filmi oli koolta huikean suuri eli 8 tuumaa kertaa 10 tuumaa.

Sellaisella hän on ikuistanut muun muassa pirkanmaalaisia maisemia.

Harvoin Tampereen keskustasta näkee näin tarkkaa värikuvaa, joka on otettu lentokoneesta. Kuva: Antero Tenhunen

”Jokainen kuva piti suunnitella tarkkaan ja mitata erillisellä mittarilla valoisuus. Yhden kuvan negatiivi maksoi noin 100 markkaa.”

Ennen koronavuosien urakkaansa kuvaajan piti hankkia huippulaadukas skanneri. Uuden hinta oli vähän liikaa, sillä hintalappu oli 25 000 euroa.

”Onneksi löytyi käytetty, joka maksoi vain 6 000 euroa. Sen avulla sain vanhoista mustavalkokuvistakin kaikki sävyt talteen.”

Tenhunen haki mittavaan arkistointiinsa avustusta muun muassa Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastolta. Hän ei saanut työskentelyapurahaa, koska oli jo eläkeläinen.

”Niinpä maksoin kaikki kustannukset omasta pussista.”

Huikeita kuvia

Useasti museokeskus Vapriikin Siiri-kuva-arkistoja selanneena uskallan todeta, että Antero Tenhusen kuvat ovat huikaisevan laadukkaita, eikä Siiristä vastaavia löydy.

Kuva-arkistossa on muun muassa tuhansia Aamulehden kuvaajien ottamia uutiskuvia, mutta ne on pääosin otettu lehtiuutisia varten.

Tenhunen taas on dokumentoinut muun muassa Tampereen muutosta. Kuvakirjoista löytyykin todella erikoisia otoksia ajalta, jolloin ilmakuvia ei otettu nykyaikaisten dronekameroiden avulla.

Suuri osa Antero Tenhusen henkilökuvista liittyy tavalla tai toisella Ylen ohjelmistoon. Väinö Linnaa Yle haastatteli useasti. Kuva: Antero Tenhunen

Tämän jutun kuvituksena on esimerkiksi hieno otos Kalevan kirkosta ja ympäristön asutuksesta. Se on niin korkealaatuinen ja kuvakulma erikoinen, että sitä on vaikea uskoa 1960-luvulla otetuksi.

”Minulla oli kaksi asiaa, joihin luotin: Kodakin filmi ja Uolevi Österin lentokone. Silloin 60-luvulla ei kukaan välittänyt, vaikka lentokoneen korkeus vähän ”lipsahti” hieman sallitun vähimmäiskorkeuden alle...”

Myös toinen esimerkkinä oleva kuva on harvinainen. Huippulaatuinen värikuva on ajalta, jolloin Viistokatu oli vielä käytössä ja Keskustori oli täynnä henkilöautoja. Hämeenkatu oli vilkas ja kaikkien käytössä.

Antero Tenhusen kuvakirjoille leimallista on näyttävyys. Hän on dokumentoinut muun muassa Ratinan muuttumista. Kuva: Timo Marttila

Paljon henkilökuvia

Tenhunen työskenteli pääosan urasta Ylessä ja kolme kirjoista onkin koottu henkilökuvista, jotka on otettu Tohlopissa esiintyneistä tamperelaisista ja muista suomalaisjulkkiksista.

Mukana on tietysti kuvia tunnetuista tamperelaistoimittajista, kuten Salla Paajanen, Tiina Merikanto, Heli Järvinen ja Maarit Tastula.

Henkilökuvat ovat jo yli 20 vuotta vanhoja, joten kuvauksen kohteet tuskin enää edes muistavat olleensa Tenhusen tähtäimessä.

”Näyttelijä Ella Eronen oli poikkeuksellisen tarkka kuvistaan. Ne piti näyttää hänelle etukäteen ja usein ne palasivat korjattuina, terävällä veistellä raaputettuina ja lyijykynällä paikkailtuina”

Antero Tenhunen esittelee viimeisintä kuvakirjaansa, joka kertoo eri teattereiden Seitsemän veljestä -näytelmistä. Kuva: Timo Marttila

Ei Vapriikille

Monet tamperelaiset valokuvaajat ovat antaneet kuva-arkistonsa Vapriikin Siiri-kuva-arkistoon. Esimerkiksi viime syksynä menehtynyt merkittävä tamperelainen valokuvaaja Veikko Lintinen luovutti arkistonsa Siiriin.

Antero Tenhunen ei aio luovuttaa arkistoaan Vapriikille, sillä se tarkoittaisi käytännössä kuvien antamista ilmaiseksi kaupungille, joka myisi niitä omaan laskuunsa.

Ilmaisjakoon ei Tenhusen yrittäjähenki taivu. Hän on kyllä keskustellut Vapriikin kanssa esimerkiksi valokuvanäyttelyn pitämisestä.

”Ainakaan toistaiseksi ajankohtaa ei ole löytynyt. Ehkä kuvat jäävät omaan arkistoon perikunnan hoidettavaksi.”