Moro, Finlayson
Parkkitaloissa kyyhkyjä eli puluja syövästä petolinnusta on nyt tarkka havainto. Finlaysonilla Plevnan parkkitalossa lenteli päiväsaikaan iso petolintu, joka hyvin todennäköisesti on syypää pulujen kuolemiin.
Varsinkin kesäaikaan parkkitaloissa on lähes säännönmukaisesti merkkejä luonnon kiertokulusta kun puluista on jäänyt jäljelle vain kasa höyheniä.
Moron luontotohtori, Tampereen luonnontieteellisen museon intendentti Tomi Kumpulainen sai tämän jutun kuvituksena olevat kuvat linnun tunnistamista varten.
Pystytkö näistä kuvista selvittämään, että mikä petolintu on kyseessä?
"Kuva on hieman epäselvä, mutta kyseessä on kana- tai varpushaukka. Tuntomerkit eivät kunnolla erotu, mutta rotevuus voisi puhua kanahaukan puolesta.”
Tiatoo
Kanahaukka
Keskikokoinen tai iso, suhteellisen lyhytsiipinen ja pitkäpyrstöinen haukka.
Pituus 49–64 senttiä. Siipien kärkiväli 93–127 senttiä. Paino 0,75–1,05 kiloa (koiras), 1,15–1,7 kiloa (naaras).
Suuri risupesä yleensä puun puolivälin alapuolella. Koristelee pesää tuoreilla lehtipuun oksilla.
Pesii vanhoissa metsissä koko Suomessa. On alkujaan ollut aarnimetsien laji, mutta nykyisin laji kelpuuttaa myös pienet metsiköt. Suomen nykyiseksi kannaksi arvioidaan 4 300 paria.
Osittaismuuttaja. Muuttaa syys–marraskuussa ja palaa maalis–toukokuussa. Muutto suuntautuu Suomen lähialueille Itämeren ympäristöön. Talvehtii myös Suomessa.
Syö lintuja ja nisäkkäitä aina fasaanin ja jäniksen kokoluokkaan asti.
Silmälläpidettävä, rauhoitettu.
Yksilö lenteli vauhdikkaasti Plevnan parkkitalossa ja on ilmeisesti syyllinen vuoden aikana parkkihallissa tapettuihin kyyhkysiin ja niiden poikasiin. Onko se mahdollista?
"On hyvinkin mahdollista. Sekä kana- että varpushaukka talvehtivat osaksi Suomessa, ja siirtyvät silloin usein kaupunkiin, missä on sopivaa linturavintoa kuten puluja ja varislintuja talvellakin runsaasti.”
Tässä kuvassa on Plevnan parkkihallissa saalistettu lintu. Ilmeisesti joku häiritsi syöntiä.
Lintu kävi ilmeisesti etsimässä ruokaa. Missä sen pesä voi olla keskustassa?
"Kana- ja varpushaukka rakentavat risupesänsä havupuuhun, kuuseen tai mäntyyn. Varpushaukan pesä on usein ohkaisessa puussa ja matalammalla, alle 10 metrin korkeudessa. Kanahaukan pesä on usein korkeammalla ja isommassa puussa.”
Miten lintu lisääntyy?
"Pesimäaika ja muninta alkaa keväällä. Poikaset kuoriutuvat alkukesällä.”
Onko lintu harvinainen?
"Kana- ja varpushaukka ovat Tampereen seudulla tavallisia, mutta jokseenkin harvalukuisia. Ne kuuluvat kuitenkin vakituiseen lintulajistoon ympäri vuoden.”
Onkohan sama laji syyllinen muidenkin parkkihallien kyyhkyskuolemiin?
"Hyvin mahdollista. Tämä on aivan normaalia toimintaa petolinnuilta. Ne voivat oppia ruokailemaan hyvillä ravintoapajilla, kuten pulujen oleskelu- ja pesimäpaikkojen lähellä ja lintulaidoilla, mutta siemenistä ne eivät kiinnostu.”
Mitä muuta tuo syö?
"Kanahaukka syö varsinkin puluja ja varislintuja, oravia, rastaita, lokkeja ja sorsiakin, varpushaukka pikkulintuja, rastaita ja puluja.”
Plevnan parkkihallissa saalistanut lintu kiisi vauhdikkaasti kerroksesta toiseen. Ilmeisesti se etsi puluja.