Terveiset Tammerkosken partaalta 300 vuoden takaa

13.1. 12:00

Minut valtasi joulun alla niin voimakas tamperelaisuuden tunne, että katsoin tarvitsevani ammattiapua.

Otin yhteyttä kokeneeseen sukututkijaan ja annoin hänelle koordinaatit asian selvittämiseksi. Ammattimies keri johtolangat ja palautti tukevan sukupuun rungon, jolla on mittaa yli 300 vuotta ja kahdeksan sukupolvea. Yläpäässä on 1600-luvulla syntynyt Matti, alapäässä minä ja välissä kuusi esi-isääni suoraan alenevassa polvessa.

Syy sisäiseen tamperelaisuuteeni selvisi: kysymys on dna:sta. Tampere on lukittu geeneihini. Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Matti eleli perheineen 1709–1724 Niskan torpassa Tammerkosken yläjuoksulla. Hän oli paikallisen ökytalon Tammerkosken kartanon torppari.

Matin jälkeen torpan peri hänen Martti-poikansa, joka elätti perhettään ja palveli kartanon aatelisia Niskassa 1725–1753. Leipä oli tiukassa, sillä Väinö Voionmaa kertoo Tampereen historian ykkösosassa, että Niska maksoi kartanolle verona kaksi päivätyötä viikossa ja päälle vielä yhden viljakuorman ajon Turkuun.

Martilla kävi tuuri. Hän sai torppaansa emännäksi talollisen tyttären Sophian Kangasalan Vatialasta ja 1754 hänestä tuli vaimonsa kotitalon isäntä.

Martti lähti Tammerkoskelta sopivaan aikaan, sillä 1758 kartano joutui ikävämaineisen Hans Henrik Boijen käsiin. Voionmaan mukaan ”ei ollut sitä valtiollista petosta ja rikosta, jota Boije ei olisi harjoittanut” – ja pian hän jallittikin Kustaa III:n ostamaan Tammerkosken kartanon maat ja perustamaan niille Tampereen kaupungin.

Martin poika Klemetti työskenteli aluksi Pälkäneellä pitäjänräätälinä, mutta oli yhtä fiksu kuin isäukkonsa ja nai talollisen tyttären. Hän kuoli vaimonsa kotitalon isäntänä mätäkuumeeseen 1800-luvun alussa. Klemetin Heikki-poika jatkoi isänsä työtä talon isäntänä Pälkäneen Melkilän kylässä.

Seuraavana sukupolvien ketjussa on Isak Helen (vihdoinkin sukunimi!), joka asettui asumaan Kangasalan Saarikylien Apajapohjaan ja elätti siellä perhettään työskentelemällä räätälinä. Isak toi rosoa vähän värittömään sukuuni, sillä puvustamisen lisäksi hän huolehti Saarikylien juomapuolesta. Häntä rangaistiin 1800-luvun puolivälissä laittomasta viinan myynnistä eli lestinheitosta.

Isakin poika olikin jo minun vaarini. Juho Kustaa syntyi Saarikylissä 1845 ja heti kolmen vuoden kuluttua nuoret saksalaiset Karl Marx ja Friedrich Engels kohauttivat Kommunistisella manifestillaan. Vaari muutti esi-isiensä tanhuville Tammerkosken törmälle ja raatoi lisäarvoa Frenckellin kapitalisteille.

Isä ja minä emme ole koskaan lähteneet Tampereelta mihinkään. Isä teki kaupungin katuja ja minulla on 50 vuotta täynnä tämän Aamulehden vääntämistä.

Olo on kotoinen.

Kirjoittaja on Aamulehden emeritustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut