Jukka Puotilalla oli päällään upea tamperelainen univormu, kun hän hääti makkaran­paistajien nuotion hotelli Rosendahlin pihassa

Ylen puvustosta Tohlopista löytyi kulttuuriaarre eli viisi näyttelykunnossa olevaa elokuvateatteri Kinopalatsin punaista työasua.

Tämä kuva on Fakta homma -sarjan kuvauksista vuodelta 1985. Näyttelijät Jukka Puotila (portieerin roolissa), Taneli Mäkelä (roolinimi Aulis), Lasse Karkjärvi (roolinimi Heka) ja Eija Vilpas (roolinimi Pirre) kuvattiin hotelli Rosendahlin pihassa. Jukka Puotilalla on päällään elokuvateatteri Kinopalatsin vahtimestarin virka-asu.

19.1. 15:57

Moro, Tohloppi

Tohlopissa sijaitseva Ylen pukuvarasto osoittautui oikeaksi aarreaitaksi, sillä sieltä löytyi peräti viisi erilaista elokuvateatteri Kinopalatsin työntekijöiden loisteliasta työasua.

Moro ja Tampere-talo etsintäkuuluttivat joulukuussa alkuperäiset työasut, jotta ne tai asujen kopiot saataisiin mukaan Kinopalatsiin avattavaan pysyväisnäyttelyyn.

Kinopalatsin upeat työasut löytyivät Ylen puvustosta Tohlopista. Taitokaaren Päivi Kautto-Koski (vas.), Eija-Riitta Alhainen ja Isabella Rossi Ylestä ja Tiia Välimäki Tampere-talosta olivat iloisia, kun aidot ja alkuperäiset asut olivat tallessa.

”Valmistelemme Tuulensuun Palatsiin elokuvista ja rakennuksen elokuvahistoriasta kertovaa näyttelyä. Meillä on näyttelyyn kasassa muun muassa vanhaa elokuvatekniikkaa, filmikeloja, julisteita, ja käymme läpi esimerkiksi Suomen elokuva-arkistoa", kertoi joulukuun Morossa markkinointi- ja viestintäjohtaja Tiia Välimäki Tampere-talosta, joka nykyään pyörittää palatsin toimintaa.

Lue lisää: Onko sinulla arkistoituna aarre? Nyt etsitään Kino-Palatsin työntekijöiden virka-asuja

Jo parikymmentä vuotta sitten Ylestä eläkkeelle jäänyt pääjärjestäjä Raimo Mikkola otti yhteyttä ja paljasti, että etsintäkuulutetut, aidot työasut löytyvät Tohlopin puvuston varastosta.

Tieto piti paikkansa.

Puvusto-naamioinnin linjapäällikkö Isabella Rossi ja rekvisiitan ja puvuston vastaava Eija-Riitta Alhainen löysivät peräti viisi erilaista asukokonaisuutta.

Tiatoo

Tuulensuun talo

Suunnitellut Bertel Strömmer. Uusklassismia edustava talo valmistui Hämeenkadulle vuonna 1929.

On toiminut elokuvateatterina muun muassa 1929–1991. Teatteri perustettiin vuonna 1929 nimellä Tuulensuu ja Suomi-Filmin ostettua sen vuonna 1939 nimi muutettiin Kino-Palatsiksi, joka toimi vuoteen 1991 saakka.

Elokuvien esittäminen loppui vuonna 1991. Sen jälkeen tila vuokrattiin yli kymmeneksi vuodeksi hengellisen Palatsiseurakunnan kokoustilaksi. Tampereen elokuvajuhlien aikaan siellä nähtiin vielä elokuviakin.

Remontin valmistuttua tilassa toimi Musiikkiteatteri Palatsi vuoteen 2014 saakka. Sitten tuli Teatteri State vuoden ajaksi, jonka jälkeen oli hetki ilman toimintaa. Sketsiteatteri Palatsi toimi tiloissa alle vuoden.

Nykyisin Tampere-talo järjestää tiloissa leffabrunsseja.

Mukana oli nuorten tyttöjen kokoa olevia paikannäyttäjän asu ja myös miesten malleja. Ilmeisesti vahtimestareillakin oli oma arvoasteikko, joka näkyi virkatakin kaluunoissa.

Inventaariolistat paljastavat, että Yle on saanut runsaasti elokuvateattereiden henkilökunnan asuja.

Rossi löysi myös puvuston ikivanhoja inventaariolistoja, joista selviää, että Ylelle on jätetty kymmeniä elokuvateattereiden työntekijöiden asuja. Osa niistä on listoissa yliviitattu eli ne on poistettu käytöstä tai luovutettu esimerkiksi johonkin muuhun varastoon.

Kinopalatsin kiinteistön omistaja ja näyttelyn kokoaja, Taitokaaren myyntipäällikkö Päivi Kautto-Koskinen yllättyikin myönteisesti Tohlopin kellarivarastossa, sillä hän sai heti mukaansa kovasti kaivatut työasut ja vieläpä alkuperäiset kappaleet.

”Näyttely on pysyvä eli asut jäävät sinne lainaan. Yle omistaa ne yhä eli tarvittaessa voimme tuoda ne Tohloppiin takaisin”, Kautto-Koskinen linjasi.

Aineistoa on jäljellä

Kinopalatsin historiasta kertova näyttely on nyt viimeistelyä vaille valmis ja se avataan lähiaikoina.

Paikannäyttäjien työasuun kuului myös suikka. Sitä testasi Tiia Välimäki Tampere-talosta.

Teatteri perustettiin vuonna 1929 nimellä Tuulensuu ja Suomi-Filmin ostettua sen vuonna 1939 nimi muutettiin Kino-Palatsiksi.

Ensi- ilta oli 18.8.1929 ja ensi-illassa esitettiin Syreenien kukkiessa -elokuva.

Teatterin jäähyväisnäytös 27.3.1991, jolloin elokuvana Kadunlakaisijat.

1930-luvulla teatteri valittiin Pohjoismaiden kauneimmaksi elokuvateatteriksi.

Näyttelyhuoneeseen on kannettu konehuoneesta 500–600 kiloa painava projektori. Samasta paikasta löytyi muun muassa filmikeloja elokuvineen sekä runsaasti elokuvajulisteita.

”Projektorin siirto oli iso työ, sillä konehuoneeseen johtavat sisäpihalta erilliset rappuset. Nitraattifilmit syttyivät helposti palamaan ja erillisellä konehuoneella pyrittin estämään katsojien palokuolemat.”

Kävelevä tietokirja

Yleläisten mukaan Kinopalatsin puvut ilmiantanut Raimo Mikkola on todellinen kävelevä tietokirja. Hän jos joku tietää ja tuntee puvuston.

Tiia Välimäki totesi, että asut olivat todella käytettyjä. Joissakin oli jopa kangastpaikkoja.

"Hain Kino-Palatsin univormut Tohlopin puvustoon yli kolmekymmentä vuotta sitten. Sitä en muista, että kuka ne antoi. Hän oli kuitenkin tyytyväinen, kun komeat virka-asut saadaan talteen. ”

”Samalla reissulla kahmaisin mukaani pahvilaatikollisen Kino-Palatsin paikkalippuja, jotka edelleen ovat Tohlopin rekvisiittavarastossa. Mukaani tarttui myös aikamoinen kasa vanhoja elokuvajulisteita, joista suurimmat olivat pari metrisiä, kankaalle maalattuja taideteoksia.”

Mikkola tietää myös sen, että miksi työasuja oli niin monta erilaista.

”Aulahenkilökuntaa oli vielä 50–60-luvuilla paljon, koska lippuja revittiin kolmella eri ovella. Kaksi lipunrepijää pääsalin molemmilla ovilla, yksi parvekkeelle menevällä ovella. Paikannäyttäjätytöt ohjasivat katsojat pääsalin perällä oleviin aitioihin. Toisinaan moni tuli teatteriin, kun näytökset olivat jo alkaneet, jolloin paikannäyttäjä taskulamppua apuna käyttäen ohjasi katsojan oikealle paikalle.”

Tv:ssä nähty

”Muistelen, että Kino-Palatsin univormuja käytettiin monissa näytelmissä ja varsinkin ajanvieteohjelmissa. Fakta homma -nimisessä sketsisarjassakin niitä käytettiin. Olin itse mukana kohtauksessa, joka kuvattiin hotelli Rosendahlin edessä nurmikolla.”

Aulis Kaakko ja Heka olivat tehneet nurmikolle nuotion ja siinä paistettiin makkaraa. Silloin Rosendahlin huonoa suomea puhuva portsari tuli paikalle komeassa punaisessa univormussaan häätämään makkarankäristäjät tiehensä. Portsaria esitti Jukka Puotila. Olen varma, että jossain Kummelit sketsissäkin univormut ovat olleet mukana.”

Tämän kohtauksen kuva vuodelta 1985 löytyikin Ylestä tämän jutun kuvitukseksi. Portsaria esittävä Jukka Puotila oli Fakta Homman aikaan sutjakassa kunnossa ja hän mahtui hyvin hienon puvun sisään, joka vastaa korkeintaan miesten koko M.

”Elokuvateatteri Pirkassa esitettiin 50-luvulta alkaen tunnin mittaisia, kerran viikossa vaihtuvia, nonstop-esityksiä. Ohjelmisto oli rakennettu siten, että siihen oli pyritty saamaan jokaiselle jotakin, joten niistä tuli tärkeä tapahtuma koko perheelle, varsinkin lapsille.”

Ylen Eija-Riitta Alhainen selvitti, että Taitokaari saa Tuulensuun historista kertovaan näyttelyyn kaksi asukokonaisuutta pitkäaikaislainaan.

”Vahtimestarina Pirkassa oli Ahti Männistö ja lippuja myi hänen vaimonsa Ritva, jotka 60-luvun alkupuoliskolla menivät töihin Tamvisioon. Männistöt asuivat silloin Kino-Palatsin talossa, elokuvateatterin yläpuolella. Heidän poikansa Klaus Männistö kertoi, että hänen huoneensa alapuolella oli elokuvateatterin konehuone, jonne kuului kaikki teatterin äänet, varsinkin musiikkipitoisten ohjelmien musiikin ja laulut.”

Klaus muisteli, että kerran ohjelmistoon tuli myös suomenkielinen elokuva, Mikko Niskasen Käpy selän alla. Elokuva meni teatterissa useita viikkoja, joten hän oppi nukkumattia odotellessa näyttelijöiden kaikki repliikit ulkoa.

Klasu muisteli myös, että äiti käytti aina lippuja myydessä Kinoston univormua, mutta isä vain sunnuntain esityksissä, koska elokuviin tulijoita oli varsinkin päivänäytöksiin tungokseen asti.

”Punainen univormu ja komea koppalakki takasivat sen, että etuilijat saatiin ruotuun. Silloin elokuviin tultiin perhekunnittain, ja odotussalissa oli aikamoinen melu ja melske, kun odoteltiin salin oven aukaisemista. Kun ovi avattiin, alkoi kilpajuoksu saliin etsimään hyvät paikat”, muistelee Mikkola.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut