Yöpakkanenkaan ei nujertanut tammen vallannutta porukkaa – Asiantuntija kertoo, että ne kyllä menevät talvilepoon

9.12.2022 10:00

Moro, Vapriikki

Luontotohtorille voi lähettää pähkäiltävää valokuvan kera moro@aamulehti.fi -sähköpostiin. Kuva on tunnistamisen kannalta tärkeä asia.

Kerro myös, millä paikkakunnalla ja millaisessa paikassa havainto on tehty. Liitäthän kysymykseen myös tiedon luontohavainnon ajasta sekä eliön kokoarvion.

Luontotohtori setvii Pirkanmaalla tehtyjä lukijoiden luontohavaintoja.

Moron luontotohtori on Tomi Kumpulainen, joka on Tampereen luonnontieteellisen museon intendentti.

Lukijan kysymys: Rivitaloasuntoni pihassa Ylöjärvellä kasvaa noin 2–3-metrinen tammi. Sen oksistoon on loppukesän ja syksyn aikana pesiytynyt kirva-yhdyskunta.

Samassa porukassa oli pieniä mustia muurahaisia, leppäkerttuja ja joitain pieniä ampiaisia. Kaikki kiertelivät samoja kirvoja, jotka nyt ovat muodostaneet jonkinlaisen munayhdyskunnan, pieniä mustia nyppyjä vierivieressä.

Edes pieni yöpakkanen ei niitä nujerra. Jos niihin koskee, alkavat heti liikehtiä ja heiluttamaan tuntosarvia?

Turhaa touhua? Kuolevat kuitenkin pakkasiin? Mikähän projekti tässä on meneillään?

Juhani

Luontotohtori vastaa: Kirvoja on Suomesta tavattu noin 500 lajia, tammeltakin kymmeniä. Kuvasta ei voi tehdä määritystä, joten seuraava koskee kirvoja yleisemmin: Ne lisääntyvät parhaiten lämpimän kosteissa olosuhteissa. Lisääntyminen voi olla suvutonta tai suvullista.

Ravinnokseen ne imevät kasvien nesteitä, mutta käyttävät ravintoa tehottomasti ja "ulostavat" tahmeaa sokeripitoista nestettä, jota kutsutaan mesikasteeksi. Tämä neste on muurahaisten, ampiaisten, kimalaisten ja perhosten herkkua.

Mehiläiset tekevät siitä hunajaa siinä missä kukkien medestäkin. Kirvojen ympärillä on siis aina paljon muita hyönteisiä. Mesikasteen lisäksi miljoonista yksilöistä koostuvat kirvayhteisöt houkuttavat niitä syöviä pieniä petoja kuten leppäkerttuja ja harsokorentoja sekä loispistiäisiä.

Syksyllä kirvat siirtyvät talvehtimisvaiheeseen, joka voi olla lajista riippuen muna, aikuinen tai esiaikuinen. Talvehtimispaikatkin vaihtelevat maan karikkeesta oksiin ja kaarnan koloihin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut