Tampereen Koskipuistoon istutettiin kokeeksi kolme korkkipuuta – Kahdelle niistä kävi todella ikävästi

Puistoissa testataan muun muassa lännenpagodikanukkan menestymistä, katso lajilista.

Onneksi kokeilutaimi selvinnee tästä ilkivallasta, arvioi ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki puuta tutkiessaan.

1.11. 14:00

Moro, Koskipuisto

Ensin hyviä uutisia puurintamalta. Kaikki tähän mennessä Tampereelle istutetut puiden kokeilulajit ovat menestyneet.

Kaupunki kokeilee vuoteen 2028 mennessä 50:tä uutta puulajia monipuolistamaan kaupunkipuina käytettävien puiden valikoimaa. Nykyään ne ovat suurelta osin puistolehmuksia, vaahteroita ja koivuja.

Sitten ikäviä uutisia. Koskipuistoon keväällä istutetuista kolmesta amurinkorkkipuusta kaksi on joutunut ilkivallan kohteeksi.

”Näistä katkaistiin latvat. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilun taimiin kohdistuu ilkivaltaa”, sanoo ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki.

Yritetty suojata

Lehtimäki tutkii katkaisukohtaa, joka kertoo, että katkaisu on tehty käsin. Kumpikin latva tuhottiin samoihin aikoihin heinäkuussa.

”Onneksi tässä näkyy silmuja, joten keväällä puu jatkaa kasvamistaan, mutta ilkivalta hidastaa taimien kasvua tarpeettomasti.Lisäksi puissa on uinuvia silmuja, joista puhkeaa uusi verso.”

Koskipuiston amurinkorkkipuut joutuivat Koskipuistossa ilkivallan kohteeksi, kun kahden taimen latvat katkaistiin heinäkuussa. Silmut kertovat, että puu jatkanee kasvuaan keväällä.

Lehtimäki kiittelee, että kaksi vuotta sitten aloitetun kokeilun muut taimet ovat saaneet olla rauhassa. Koskipuiston amurinkorkkipuut on muiden puulajikokeen taimien tapaan suojattu vielä tavallista jykevämmin. On puukehikko ja metalliverkkoa.

”On yritetty suojata nämä jyrsijoiltä ja kaksilahkeisilta.”

Jyrki Lehtimäki sanoo, että taimet on Koskipuistossa yritetty suojata mahdollisimman hyvin sekä jyrsijöitä että kaksilahkeisia vastaan. Latvat kuitenkin mentiin katkomaan heinäkuussa.

Pienillä on mentävä

Ensi viikolla alkaa kokeilun neljäs istutuskierros.

”Joku voi ihmetellä, miksi istutamme näin pieniä taimia. Ne ovatkin paljon pienempiä kuin yleensä, mutta meillä ei ole aikaa odotella kymmentä vuotta tai yli, että saadaan isoja taimia.”

Tavallisesti istutettavan puun rungon ympärysmitta metrin korkeudelta on vähintään 16 senttiä. Korkkipuissa mitta on ehkä kolme senttiä.

”Syksyn kierroksella istutetaan muun muassa lakkipuita sekä euroopanpyökkejä ja valkopyökkejä, joilta odotan paljon.”

Lehtimäki toteaa, että jotakin lajeja istutetaan taimistoon kasvamaan kymmenen tai useamman vuoden päästä käytettäviksi jo ennen kokeilun päättymistä vuonna 2028.

”Kasvatus kestää helposti sen kymmenen vuotta. Nykyään moni istutettava puistolehmus on muutaman kymmenen vuoden ikäinen.”

Lisää lajeja tarvitaan

Taimikokeilulla Tampere varautuu tuleviin vuosiin ja puustoisen ilmeen säilymiseen mahdollisimman hyvin.

Kokeilun esittelyssä todetaan: ”Uhkia ovat muun muassa kuivuuden, rankkasateiden ja lämpötilan nousun haitalliset vaikutukset nykyilmastoon tottuneisiin kasveihin. Lajiston määrää on syytä laajentaa uhkien pienentämiseksi.”

Kaupungin yhteistyökumppanina kokeilussa on yhteistyökumppani Arboretum Mustila. Puulajikokeen puita istutetaan eri puolille kaupunkia, yhteensä 1 500 taimea, 30 kappaletta jokaista kokeiltavaa lajia.

Jos puut kiinnostavat kovasti, kannattaa tutustua Tampereen puurekisteriin kaupungin nettisivuilla. Siellä on kirjattuna yli 70 000 kaupunkipuuta.

Rekisterin tarkoituksena on parantaa kaupungin puuomaisuuden hallintaa ja helpottaa puiden hoidon suunnittelua.

Rekisteriin kerätään tiedot rakennetun kaupunkiympäristön viheralueiden ja katualueiden istutetuista sekä merkittävistä itsestään kasvaneista yksittäisistä puista.

Puurekisterissä on kirjattuna yli 70 000 kaupunkipuuta.

Tiatoo

Tampereen puulajikokeen lajit

Purppurapihta

Ussurinpihta

Honsunpihta

Japaninpihta

Tulivaahtera

Koreanperhosvaahtera

Koreanvaahtera

Punavaahtera

Hopeavaahtera

Tähkävaahtera

Huntuvaahtera

Keltahevoskastanja

Keltakoivu

Kivikoivu

Valkopyökki

Amerikanvalkopyökki

Hernesypressi

Lakkipuu

Lännenpagodikanukka

Amerikanpyökki

Euroopanpyökki

Punasaarni

Amerikanjalopähkinä

Mustajalopähkinä

Dahurianlehtikuusi

Japonica kuriilienlehtikuusi

Japaninlehtikuusi

Hybr. ja spp. magnoliat

Pylväsmäiset koristeomenat

Amerikanhumalapyökki

Amurinkorkkipuu

Imeläkirsikka

Kuriilienkirsikka

Vienokirsikka

Japaninsiipipähkinä

Tulitammi

Keskilännentammi

Punatammi

Mustatammi

'Basfordiana' keltasalava

'Fragilis' kujasalava

'Lasipalatsi' isoriippasalava

'Padasjoen Pendula' kujasalava

Russelliana' kujasalava

'Blanda' kyynelsalava

Laavapihlaja

'Aamu' japaninpihlaja

Lännenhemlokki

Vuorihemlokki

Valkojalava

Laajalla alueella Pohjois-Amerikan itäosissa luontaisena kasvava lännenpagodikanukka on meillä harvoin käytetty, erittäin kaunis pensasmainen puu. Sen koristeellisuus tulee parhaiten esiin kun monikerroksinen, arkkitehtonisesti kaunis latvus on levittäytynyt täyteen mittaansa.

Pensas kukkii alkukesällä lehtevänä valkoisin pienin kukkatertuin. Syyskesällä kehittyvät sinimustat, syömäkelvottomat marjat näyttäviin tulipunaisiin kukkaperiin. Kauniisti kuvioidut lehdet saavat syksyllä violetin, oranssin ja keltaisen sävyissä läikehtivän syysvärin. Talvella korostuu punaruskeiden oksien veistoksellinen rakenne.

Lännenpagodikanukka on varjoisten, soistuvien metsänreunojen ja rantojen asukki, joka ei viihdy karuilla tai kuivilla paikoilla. Muutoin se vaikuttaa elinvoimaiselta, terveeltä ja sopeutuvaiselta koristekasvilta. Talvenkestävyytensä ja monipuolisten käyttö- ja kauneusarvojensa vuoksi se on yksi parhaista Mustilan Amerikan-keruumatkojen uusista koristepuulajeista.

Suomenkielinen nimi

Lännenpagodikanukka

Heimo

Cornaceae

Suku

Cornus

Laji

alternifolia

Koko

3–5 m puu tai pensas.

Kotipaikka

Pohjois-Amerikan itäosat.

Kuvaus

Pieni kesävihanta puu tai pensas, jolle tyypillistä kerroksellisesti vaakatasoon asettuva leveä latvus. Soikeat lehdet vuoroittain versoja pitkin. Näyttävä kukinta alkukesällä. Marjat syömäkelvottomat, mutta eivät myrkylliset. Komea oranssi tai punainen syysväritys.

Kasvupaikka

Puolivarjo tai varjo, runsasravinteinen, tuore ja hapan kasvualusta.

Menestyminen

Vyöhykkeet I–III.

Ryhmittely

Lehtipuut ja -pensaat

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut