Kun selvännäkijä ennusti Aamulehdessä Näsinneulan kaatuvan – Pekka Paavolan aikana Tampereella panostettiin kulttuuriin

Tamperetta aikoinaan valokuvannut Hannu Moilanen muistelee nyt Sara Hildénin taidemuseon kulta-aikaa.

Sara Hildén oli mukana Kimmo Kaivannon näyttely avajaisissa Sara Hildénin taidemuseossa vuonna 1982. Taidemesenaatin takana seisoo Kimmo Kaivannon perhettä.

3.11. 14:33

Moro, taidelaitokset

1970-luvulta alkaen Tampereella kaupunginjohtaja Pekka Paavolan alaisuudessa tehtiin ja arvostettiin taidetta ja rakentamista monipuolisesti. Muun muassa Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemeen Näsijärven rantaan luonnonkauniille paikalle valmistui vuonna 1979.

Jyhkeän betonisen kaksikerroksisen monumentin suunnitteli arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski. Museo on tuonut taiteen suuria tuulahduksia maailmalta ja kotimaasta tamperelaisten ja muiden iloksi jo vuosikymmeniä.

Maisemaa mullistanut Näsinneula oli valmistunut Särkänniemelle jo vuonna 1971. Huvipuisto näki päivänvalon taas vappuna vuonna 1975.

Synkkä ennustus

Ei kaatunut Näsinneula Näsijärven tuulissa, vaikka niin ennusti tunnettu selvännäkijä Aino Kassinen näyttävästi Aamulehdessä noina aikoina.

Sara Hildénin moderni taidemuseo veti minuakin puoleensa, vaikka en taiteesta juurikaan mitään tiennyt.

Tiatoo

Hannu Moilanen

Tuli töihin Tampereen Finlaysonille vuoden 1973 alussa 17-vuotiaana. Hän toimi etupäässä värjärinä ja viimeistelijänä vuoden 1999 kesään asti, jolloin tehtaan teollinen toiminta Tampereella päättyi.

Hankki järjestelmäkameran 1979 ja ryhtyi aktiivisesti kuvaamaan elämää Finlaysonin tehtaassa ja myös muualla Tampereella.

Perusti tmi Kuva-Hannun Sastamalassa, tuolloin vielä Vammalassa vuonna 2001.

Viime vuonna tuli 20 vuotta täyteen kuvaamista, kustantamista ja taiteilijatoimintaa.

Eläköitymisen jälkeen hän on käynyt läpi kuva-arkistojaan ja keväällä hän piti näyttelyn Finlaysonilla Finlaysonin tehtaan elämästä.

Suuri osa hänen Tampere-kuvistaan on sellaisia, joita kukaan ei aikaisemmin ole nähnyt.

Nimekkäät taiteilijat ulkomaita myöten vetivät kuitenkin puoleensa upeilla teoksillaan. Kotimaisista ja tamperelaisista taiteilijoista Kimmo Kaivanto (1932–2012) eli tuolloin kenties yhtä parhaista kausistaan. Hänen näyttelynsä vuonna 1982 oli elämys.

Avajaisissa lokakuussa oli mukana taiteilijan perhettä suuren mesenaatin Sara Hildénin (1905–1993) tavoin.

Puheita pidettiin ja taiteilijan monipuolisuutta kiiteltiin. Otin varovaisesti muutaman musta-valkoisen kuvan kuuntelun lomassa.

Kohta Sara Hildénin taidemuseokin Särkänniemessä on historiaa, uusi paikka Finlaysonin alueella keskustassa lienee sille hyvin perusteltu. Särkänniemeen mennään nykyisin kai etupäässä huvittelemaan, ei niinkään taiteen vuoksi.

Luontoa ikävä

Maailma ja Särkänniemi muuttuvat ja ”piiloon” Särkänniemen takakulmille museo on jo osin jäänytkin. Ikävä tullee kai vain nykyisen sijainnin luonnonläheisyyttä.

Uusi museonjohtaja luotsaa tulevaa museota varmasti luovasti uuteen aikaan, nimi säilynee ennallaan. Kukapa siihen uskaltaisi puuttuakaan.

Mesenaatti voisi haudassaankin vielä kääntyä ja sanoa viimeisen sanansa nimiasiaan, jos ei jo elinaikanaan sanonut. Samanlaista linjakkuutta näyttää uuden museon ulkoseinien havainnekuvissa olevan kuin edeltäjässäkin.

Lumen Valon uudisrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Janne Hovi.

Iso luokka ”kuvanveistäjiä”

Luovaa opiskelua oli myös Sampolan työväenopistolla Kalevassa 1980-luvulla. Opistolla toimi aktiivisesti eri taiteen opetuksen piirejä muiden opintoaiheiden lisäksi.

Kuvanveisto oli suosittu harrastus Sampolassa.

Esimerkiksi kuvanveistoryhmässä kävi runsaasti meitä käsillä tekemiseen ihastuneita, aloittelijoita ja pidemmälle ehtineitä. Kädet rohkeasti saveen vaan, taisi tunnettu tamperelainen kuvataiteilija/opettajamme Eeva Kauppinen sanoa meille aloittelijoille vuoden 1984–1985 tienoilla.

Sampolan työväenopisto eli tuolloin hyvin aktiivista aikaa. Meitä ”kuvanveistäjiäkin” oli kokonainen iso luokka täynnä, nuorista iäkkäämpiin ja tasapuolisesti molempia sukupuolia.

Kuhina, puhe ja kipsinpölykin täytti yläkerran luokkatilan mukavasti.

Lue lisää Hannu Moilasen työurasta Finlaysonilla klikkaamalla tästä.

Hannu Moilanen löysi harvinaisia kuvia Keskustorin ja Hämeenkadun tapahtumista.

Eeva Kauppinen oli taiteilijaksi hyvin puhelias ja eloisa. Hänen kannustava persoonansa tuntuu kuiskivan joskus vierelläni edelleen elävästi lähes 40 vuoden takaa.

Kevätnäyttelyt Sampolan aulatilassa olivat tuolloin vuoden kohokohtia. Näyttelykattauksissa kävi ilmi mitä olimme saaneet aikaiseksi lukuvuoden aikana.

Tämä kuva on varmaankin Sampolan kevätnäyttelystä, jossa nähtii talven aikana tehtyjä töitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut