Mitä pitäisi tehdä massiiviselle Urho Kekkosen ajan Etyk-veistokselle, joka on varastossa Tampereella osiin purettuna?

Moro otti selvää, mitä Etyk-veistokselle kuuluu, ja pitäisikö se laittaa esille johonkin.

Etyk-huippukokouksessa 1975 presidentti Urho Kekkonen sai vieraakseen Yhdysvaltain presidentin Gerald Fordin ja Neuvostoliiton johtajan Leonid Breznevin. Heidät kaikki ikuistettiin Tampereen Etyk-veistokseen.

5.9. 15:19

Moro, varastohylly

Moni muistanee Etyk-veistoksen, jossa komeilevat Etyk-huippukokoukseen Helsingissä vuonna 1975 osallistuneiden naamat.

Veistos oli pitkään esillä Näsinneulassa, mutta nyt teos on ollut varastossa jo noin kolmekymmentä vuotta.

Moro selvitti, mikä on Etyk-veistoksen tämänhetkinen tilanne. Asia on nyt sikäli ajankohtainen, että Helsingissä on jo siirretty varastoon Neuvostoliiton lahjoittama Maailman rauha -patsas.

Se on osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä rinnakkaiseloa kylmän sodan vuosina.

Osiin purettu

Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Suvi-Mari Eteläinen kertoo, että teoksella on omat ystävänsä ja vihamiehensä. Aina silloin tällöin teoksesta kysellään.

”Etyk-veistos on Tampereen kaupungin taideteos, joka on tällä hetkellä säilytyksessä taidesäilytystiloissa. Veistos on hyvässä kunnossa, ja sitä säilytetään varastohyllyissä osiin purettuna”, hän kertoo.

Jakaa mielipiteitä

Eteläisen mukaan teokselle ei ole suunnitteilla mitään pysyvämpää sijoituspaikkaa. Hän ei osaa sanoa, koska teos tulee seuraavan kerran esille.

”Teoksen suuri koko, ehkä sisältökin, asettaa haasteita sopivan sijoituspaikan löytämiselle. Teoksen edustama estetiikka jakaa niin ikään vahvasti mielipiteitä”, Eteläinen kertoo.

Etyk-veistoksen mitat ovat 330 x 230 x 160 senttiä eli se on valtava. Veistoksen esitteleminen yleisölle edellyttäisi teoksen uudelleen kokoamista, jossa tarvitaan veistoskonservaattorin ja museomestareiden työpanosta.

Arkistokuvassa presidentti Urho Kekkonen seuraa veistoksen paljastamista. Puhumassa on Kalle Kaihari.

Ei missään nimessä hävitetä

”Missään nimessä teosta ei hävitetä: museoidun taideteoksen hävittäminen olisi äärimmäinen ratkaisu ja pitkä prosessi. Tällaiseen ratkaisuun päädytään yleensä vain, jos taideteos olisi tuhoutunut peruuttamattomalla tavalla”, Eteläinen korostaa.

Tampereen taidemuseolla on julkisen taiteen sijoitustiimi, joka sijoittaa taideteoksia julkisiin tiloihin, kuten kouluihin ja kirjastoihin. Sijoitettavaa taidetta valitaan käyttäjän toiveiden perusteella.

Kalle Kaihari lahjoitti Urpo Kärrin tekemän teoksen vuonna 1979. Teos on Tampereen kaupungin taideomaisuutta, jota hallinnoi Tampereen taidemuseo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut