Tunnettu muusikko käsikirjoitti juhlamusikaalin ja perehtyi muun muassa Palanderin talon historiaan – Nyt hän kertoo rakennukseen liittyvän dramaattisen tarinan

Heikki Salon käsikirjoittama musikaali sijoittuu aikakaudelle, jolloin Tampereen Keskustorilla komeileva Palanderin talo rakennettiin.

Salo tunnetaan parhaiten Miljoonasade-yhtyeen keulakuvana, ja viime aikoina myös Pispala-kävelyiden vetäjänä. Moron lukijat tuntevat hänet myös kolumneista, joita hän on kirjoittanut vuodesta 1994 asti.

26.8. 9:00

Moro, Palanderin talo

Moni tamperelainen kävelee keskustorilla sijaitsevan Palanderin talon ohi säännöllisesti, mutta harva pysähtyy katsomaan sitä tai pohtimaan, millaisen tarinan kyseinen rakennus kertoo.

”Tässä on Palanderin talo, jonka Verner Palander rakensi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Tuossa on ateljee, jonka hän rakensi vaimolleen Viiville”, esittelee Heikki Salo.

”Viivi rakastui taiteilija Axel Gallen-Kallelaan. Kun Verner ja Viivi menivät Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900, yhtenä iltana kaikkien muiden mentyä nukkumaan Viivi ja Aksel jäivät kahdestaan ja jäivät kiinni jostain. En ole koskaan saanut selville, mitä tapahtui, kuiskailtiin skandaalista”, Salo jatkaa tarinaansa.

Pariskunnan palattua Pariisista Verner määräsi, että jugend-tyyliin rakennetun talon piirustuksia ei enää noudateta, ja talon oikeasta puolesta tuli tyyliltään klassinen. Taiteensa kautta Gallen-Kallela oli jugendin henkilöitymä Suomessa, minkä takia Palanderin talon jugend-tyyli häiritsi Verneriä. Edelleen Tampereen keskeisellä paikalla sijaitsevasta talosta näkyy Vernerin ja Viivin välirikko, jonka aiheutti Gallen-Kallelan ja Viivin välinen rakkaus.

Pariisissa tapahtui

Kuka on Heikki Salo ja miksi hän tietää Palanderin talon historiasta?

Heikki Salo on innostunut vuoteen 1900 sijoittuvasta musikaalista ja sen historiallisesta taustasta.

Salo on myös syyskuussa ensi-iltansa saavan Tampereen työväentteatterissa esitettävän Momentum 1900 -musikaalin käsikirjoittaja. Musikaali kertoo ajoista, jolloin Palanderin talo rakennettiin.

Musikaali sijoittuu vuonna 1900 järjestettyyn Pariisin maailmannäyttelyyn, jossa Suomella oli oma paviljonki. Paviljonki oli suomalaisten taiteilijoiden ja kirvesmiesten yhteinen taidon osoitus sekä merkittävä tapahtuma suomalaisten itsenäisyyshaaveiden tukijana.

Palanderin talossa asuneet ja Pariisin maailmannäyttelyssä vierailleet Verner ja Viivi eivät ole näytelmän hahmoja, mutta vaikka he olivatkin mukana Pariisin maailmannäyttelyssä. Gallen-Kallela sen sijaan nähdään näytelmässä, kuten moni muukin 1900-luvun alun tunnettu suomalainen taiteilija.

Musikaalin päähenkilöt on Verna ja Elias, jotka rakastuvat. Elias on duunari ja Verna nuori naistaiteilija. Verna ja Elias ovat fiktiivisiä hahmoja, mutta heidän rakkaustarinansa kautta kerrotaan tositapahtumista Pariisin paviljongissa.

Historia kiinnostaa

Heikki Salo on musikaalia tehdessään uppoutunut 1900-luvun alun Suomen historiaan.

”Olen alusta lähtien koonnut Driveen asioita, olen käynyt kymmeniä kirjoja läpi, samoin videoita, suunnitelmia ja luonnoksia. Tämä musikaali on tehty erikoisella tavalla. Näin perusteellisesti en ole itse koskaan tehnyt musikaalia, ja veikkaan, ettei Suomessa ole monestikaan tehty näin perusteellista taustatyötä musikaalia luotaessa. Olemme kiertäneet arkistoja ja haastatelleet Pariisissa työskennelleiden pohjalaisten kirvesmiesten jälkeläläisiä”, Salo kertoo innoissaan.

Eräs Saloa kiehtova yksityiskohta aikakauden tapahtumissa on Bjurbölen meteoriitti.

Bjurbölen meteoriitista tehtiin kipsinen kopio, koska aitoa ei voitu kuljettaa Pariisiin. Kipsivaloksen voi nähdä Tampereen Työväen Teatterissa syksyllä.

Maaliskuussa 1899 suomalaiset kirjoittivat venäläistoimien vastustamiseksi adressia Lönnbackin koululla Helsingissä, kun yhtäkkiä ikkunasta näkyi kirkas valoilmiö. Ilmiö valaisi koko eteläisen Suomen. Seuraavana päivänä Porvoon läheltä Bjurbölen kylästä löytyi harvinaisen suurikokoinen meteoriitti. Meteoriittia pidettiin taivaan merkkinä venäläispolitiikkaa ajaneen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin kuolemasta.

Suomalaiset eivät uskaltaneet viedä itse meteoriittia Pariisin maailmannäyttelyyn, joten he tyytyivät viemään siitä tehdyn kipsivaloksen. Tuo historiallinen kipsivalos on näytelmän esittämisen ajan esillä Työväen teatterissa.

Kipsivalos on yksi esimerkki Suomen paviljongissa nähdyistä taideteoksista, jotka ottivat vahvasti kantaa Venäjää vastaan.

”Bjurbölen meteoriitti oli ensimmäinen asia, joka auttoi minua ymmärtämään, ettei se ollut vaan messupaviljonki, vaan se oli ihan täyteen ladattu poliittisia merkityksiä”, Salo kertoo.

Vaikka musikaalin tapahtumat liittyvätkin vahvasti Suomelle tärkeisiin historiallisiin vaiheisiin, Salon mukaan luvassa ei ole tylsää historialuentoa. Musikaali on rakkaustarina, joka ennen kaikkea viihdyttävää. Musiikkikaan ei ole 1900-luvulta.

”Meillä on räppibiisejä. Meillä on lavalla skvenssit ja biitit, mutta myös bändi ja viulistit. Yhdistämme bändiä, sekvenssiä, taustanauhaa ja soittajaa, siitä tulee melkoinen pläjäys”, Salo kertoo.

Meteoriittia pidettiin ennusmerkkinä Bobrikovin kuolemasta.

Tiatoo

Momentum 1900 -musikaali

Musikaali saa ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa 7.9.

Näytös on Työväen teatterin 120-vuotisjuhlanäytös.

Tarina sijoittuu vuoteen 1900, jolloin Pariisin maailmannäyttelyssä suomalaisilla oli oma paviljonkinsa.

Musikaalin on käsikirjoittanut Heikki Salo ja hänen vaimonsa Sirkku Peltola. Salo vastaa lisäksi laululyriikoista ja Peltola ohjauksesta. Musikaalin on säveltänyt Eeva Kontu.

Esityksen päätähti on näyttelijä Martti Suosalo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut