Tiedätkö, mitä tarkoittaa fabrikööri, awisi ja pirssi? Tampere-suomi-sanakirjan julkaissut kirjailija sanoo, ettei Tampereen murretta ole olemassa

Tampere-suomi-tampere-sanakirjan julkaissut Juha Javanainen kertoo, mitä hän on oppinut 66:n Tampereella asutun vuoden aikana.

Juha Javanaisen julkaisema kirja on jo hänen 30. teoksensa. Hän on tutkinut paljon Tampereen ja Messukylän historiaa.

11.8. 15:00

Moro, Annala

”Joka päivä tulee vastaan joku, joka sanoo, että toi puhuu Tampereen murretta. Se on täyttä puppua”, väittää kiven kovaan Juha Javanainen.

Tampere-suomi-tampere-sanakirjan juuri julkaissut Javanainen kertoo, ettei Tampereen murretta ole olemassa. Tampereella puhutaan tampereen kieltä, joka on syntynyt eri paikkakunnilta tulleiden ihmisten puhetyylien sekoituksena.

Kieli on kehittynyt Messukylän murteesta, joka on Javanaisen mukaan ainut alkuperäinen murre Tampereen seudulla. Siitä kirjakin lähtee liikkeelle.

Ensimmäisessä luvussa on Messukylän murteen sanoja, kuten fabrikööri (tehtailija), tehrä kirjat (tehdä sopimus) ja Kankasala (Kangasala).

”Se oli sellaista hyvin maalaismaista suomea, jossa d:n ja t:n tilalla käytettiin usein r:rää. Joskus ihmiset tulevat sanomaan, että ei me tuollaista suomea Messukylässä puhuttu, mutta alkuperäinen murre onkin 1800-luvulta”, Javanainen selittää.

Awisi, kraatari ja filtti

Toisessa luvussa on tampereenkielisistä sanomalehdistä sanoja ja ilmaisuja vuosilta 1866–1867 ja 1898–1910. Näitä ovat muun muassa awisi (sanomalehti), kraatari (räätäli) ja filtti (huopa). Kolmannessa luvussa on nykytampereen sanastoa, jota Javanainen on kuullut ja omaksunut 66:n Tampereella vietetyn vuoden aikana.

Javanainen ei ole täysin varma, puhuuko hän itse täydellistä tamperetta, mutta hänen oma puhetapansa on sitä, mitä hän on lapsuudesta asti pitänyt tampereen kielenä. Hänen mielestään tamperetta voi puhua vain paljasjalkainen tamperelainen.

”Jos lähtisin Helsinkiin, minusta ei tulisi stadilaista millään. Puheparteni ei sopisi sinne yhtään, he nauraisivat minut pihalle sieltä.”

Javanainen ei koskaan tervehdi sanomalla moro. Hän tervehtii sanomalla morjensta tai morjens. Moro on hänelle huomenentoivotus, joka tulee ruotsin kielen sanasta god morgon.

Kirjasta löytyy sanaston lisäksi tamperelaisia etunimiä, lukusanoja, ruokalajeja, paikannimiä, ilmaisuja sekä esimerkkejä tamperelaisista lauserakenteista.

Muuttuvat merkitykset

Lähes neljäkymmentä vuotta opettajana työskennellyt Javanainen on kuullut monenlaista puhetta uransa aikana. Hän tunnistaa oppilaista heti, onko heidän sukujuurensa Tampereelta. Hän on myös huomannut kielessä monenlaisia muutoksia.

Vielä 1960-luvun alkupuolella sana baari tarkoitti linja-autoaseman virvoitusjuomien ja kahvinjuontipaikkaa. Nykykielessä sillä on eri merkitys, ja sana sorahtaa heti Javanaisen korvaan.

Toinen sana, jonka merkitys on vääntynyt vuosien varrella, on pirssi. Alunperin pirssi tarkoittaa taksia. Javanainen on nähnyt erään kaupan mainoksissa sanottavan, että tulkaa pirssillä tänne. Nykysuomen sanakirjasta hän tarkasti, että nykyään pirssi voi tarkoittaa myös omaa autoa.

Ulkopaikkakuntalaisten mukana Tampereelle on kielen lisäksi tullut uusia tapoja. Javanainen ei ymmärrä, miksi ihmiset linja-autosta poistuessaan huutavat kuljettajalle kiitos.

”Se on ihan uusi ilmiö, joka on tullut Tampereelle muuttaneiden mukana. Tällainen tervehtiminen ja kyydistä kiittäminen tuntuu niin kaukaiselta.”

Aiemmin tampere-suomi-sanakirjoja on julkaissut Moron entinen toimittaja Hannu Hyttinen. Hänen teoksensa julkaistiin vuosina 1995 ja 2009.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut